Tasaluvun kunniaksi kaadoin lasiin iäkästä viskiä 1930-luvulta. Gordon & MacPhailin (James Gordon & Co) pullottama Pride of Strathspey on tislattu äitini syntymävuonna 1938, eli huikeat 76 vuotta sitten. Viski on pullotettu 1980-luvulla, joten pullotusvaiheessa viskillä on ollut ikää jo useampia vuosikymmeniä. Melkoista historiaa siis. Pride of Strathspey on mallasviskiä, mutta hieman hämärän peitossa on se, onko viski yhden tislaamon tuotos, vai sekoitus useamman tislaamon mallasviskeistä. Whisky-Online -sivuston mukaan tämä kyseinen pullote olisi peräisin Macallanin tislaamosta. Luotetaan tähän tietoon ja katsotaan mitä lasista löytyy…
Pride of Strathspey 1938, 40% (70 proof). James Gordon & Co, Elgin. 75cl.
Tuoksu on runsas ja aromaattinen. Mehevä sherryisyys tuo heti mieleen Macallanin. Havupuuta (pihkaa). Kevyt ja hieman tervainen turvesavu. Raikasta marjaisuutta (kypsä mustaherukka). Lakritsia / salmiakkia. Taustalla riittävän vahva maltaisuus ja sopiva tammen vivahde. Huikean hieno ja antiikkinen.
Maku on erittäin pehmeä ja maukas. Makeahko sherryisyys ja mehukas marjaisuus luovat kauniin rungon. Turvesavun vivahde tuntuu kuivana taustalla. Tupakkaa, moottoriöljyä, vahvaa kahvia.
Jälkimaussa tammi nousee sherryn takaa enemmän esiin. Herukkaa, viinikumimakeisia, lakritsia. Pihkaa ja kevyen tervaista turpeisuutta. ”Suussa sulava”.
Tyylikkään kaunis ja iäkäs pala sherryistä viskihistoriaa. Tällä maistamisella olen kyllä valmis uskomaan siihen, että lasissa oli Macallania. Gordon & MacPhail on pullottanut aikojen saatossa todellisia viskihelmiä ja tämä oli kyllä yksi niistä.
Tästä on hyvä jatkaa blogin matkaa eteenpäin uudella tuhatluvulla kohti uusia seikkailuja ja elämyksiä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti