Wacken Open Air 2014 (osa 4): Perjantai 1.8.

C.O.P. UK  (Crimes of Passion), Black Star Riders, Children of Bodom, Apocalyptica & Avanti Orchestra, Motörhead, Slayer, King Diamond, Saltatio Mortis

Wackenin perjantaissa riitti nähtävää oikein urakalla ja heti iltapäivästä suunta kävi suuren festivaaliteltan Headbangers Stagelle.


C.O.P. UK (Crimes Of Passion) tarjoili perinteistä melodista brittiheavya. Hyvällä asenteella vedetty keikka olikin viihdyttävää seurattavaa ja tarjosi hyvän startin päivään. Bändi jakoi myös yhtyeen cd-levyjä keikan aikana ja sen jälkeen. Kiva ele.

Seuraavaksi mielenkiintoni kohdistui saman teltan toiselle lavalle (W.E.T. Stage), jossa vuoronsa sai Black Star Riders. 

Viime vuoden lopulla nähdyn Helsingin keikan jälkeen miehistössä oli tapahtunut yksi muutos, sillä basisti Marco Mendoza lähti keväällä muiden projektien pariin ja basson varressa nähtiin nyt aiemmin mm. Rattin ja Vince Neilin riveissä soitellut Robbie Crane. Crane oli mies paikallaan ja soitto kulki uuden bändin kanssa mallikkaasti. Setissä kultiin tasaisesti All Hell Breaks Loose -albumin materiaalia ja Thin Lizzy -klassikoita. Kohokohdiksi nousivat hienosti livenä toimineet Kingdom Of The Lost ja Emerald. Hyvä setti!

Teltalta puolijuoksua päälavoille, jossa Chidren Of Bodomin setti oli jo täydessä vauhdissa. Keikan loppuosan perusteella bändi veti hyvän perussetin yllättävän pelkistetyissä lavasteissa. Suomen festarikesässä nähtyjä showelementtejä jäin hieman kaipaamaan.

1.Needled 24/7 

2.Kissing the Shadows 

3.Bodom Beach Terror 

4.Halo of Blood 

5.Scream for Silence 

6.Hate Crew Deathroll 

7.Lake Bodom 

8.Angels Don't Kill 

9.Are You Dead Yet? 

10.Towards Dead End 

11.Hate Me! 

12.Bodom After Midnight 

13.Downfall 

14.In Your Face

Heti Bodomin jälkeen viereiselle lavalle saatiin lisää suomalaisväriä. Vuorossa oli Apocalyptica vahvistettuna Avanti-orkesterilla. Sellojen ja ison orkesterin taiteellinen setti oli melko haastavaa seurattavaa, eikä aivan avautunut. Keikan kohokohta löytyi yllättävästä kappaleesta, sillä Metallica-inhokkini Nothing Else Matters toimi Apocalyptican käsittelyssä vallan upeasti. Yleisö lauloi mukana ja tunnelma oli herkkä ja käsinkosketeltava.

1.Čohkka 

2.Burn 

3.Quutamo 

4.Fight Fire With Fire 

(Metallica cover) 

5.Rage of Poseidon 

6.Bittersweet 

7.Worlds Collide 

8.Grace 

9.Path 

10.Ludwig - Wonderland 

11.Inquisition Symphony 

(Sepultura cover) 

12.Nothing Else Matters 

(Metallica cover) 

13.Hall of the Mountain King

Viime vuonna Motörheadin keikka Wackenissa jäi tunnetusti kesken Lemmyn terveysongelmien takia, mutta nyt tämä voimatrio palasi suorittamaan kesken jääneen tehtävän loppuun. Heti alusta lähtien meininki oli ihan eri tasolla kuin vuosi sitten. Bändi soitti tyypilliseen tapaansa todella kovaa, mutta erittäin hyvillä saundeilla. Alkupuoli mentiin hieman rauhallisemmissa, jopa bluessävytteisissä tunnelmissa. Nousujohteisen keikan viimeisellä puolella tunnilla ladattiin sitten kaikki paukut peliin ja nyt rokattiin: Going To Brazil, Lemmyn ja Doron duetto Killed By Death, Ace Of Spades ja Overkill sytyttivät juhlayleisön. Motörhead ja Lemmy nousivat ”haudan partaalta” lavalle ja vetivät tähän paikkaan varsin maukkaan setin.

1. Damage Case 

2.Stay Clean 

3.Metropolis 

4.Over the Top 

5.The Chase Is Better Than the Catch 

(preceeded by Guitar Solo) 

6.Rock It 

7.Lost Woman Blues 

8.Doctor Rock 

(including Drum Solo) 

9.Just 'Cos You Got the Power 

10.Going to Brazil 

11.Killed by Death 

(with Doro Pesch) 

12.Ace of Spades 

13.Overkill

Hengästyttävä ilta ei taukoja tarjonnut. Illan pääesiintyjä Slayer latasi tiskiin sellaisen setin, että oksat pois. Jos jo Motörhead käänsi volyyminapit kaakkoon, niin Slayer pisti vielä paremmaksi. Tällä keikalla ei desibelirajoja tunnettu ja täytyy sanoa, etten ole ikinä aiemmin kuullut minkään bändin soittavan näin kovaa. Sääliksi kävi niitä muutamia, jotka seurasivat vieressämme keikkaa ilman korvatulppia. Musiikki jyräsi brutaalilla tavalla läpi kaikesta ja tärisytti tannerta. Saundit pysyivät kuitenkin hyvin kasassa. Lava oli näyttävä – runsaat savut, tehokkaat värivalot ja pyrot loivat tunnelmaa. Slayerin kappalemateriaali on omaan makuuni hieman liian tasapaksua mättöä, joten musiikillisesti ei vaikkapa Motörheadin tarjoamaan hittitulitukseen ylletty. Seasons In The Abyss, Raining Blood ja South Of Heaven tarjosivat kuitenkin maukasta kuultavaa. Edesmennyt kitaristi Jeff Hanneman sai taustascreenille kunnianosoituksen keikan päättäneen Angel Of Deathin aikana.

1.Hell Awaits 

2.The Antichrist 

3.Necrophiliac 

4.Mandatory Suicide 

5.Hate Worldwide 

6.War Ensemble 

7.Postmortem 

8.Captor of Sin 

9.Disciple 

10.Seasons in the Abyss 

11.Born of Fire 

12.Dead Skin Mask 

13.Raining Blood 

14.Black Magic 

15.South of Heaven 

16.Angel of Death

Ilta (tai oikeastaa jo yö) ei loppunut vielä Slayeriin, vaan pitkän linjan metalliartisti King Diamondin oli vuoro vallata viereinen lava. Yhtyeen musiikki on jäänyt itselleni hieman etäiseksi, eikä kimeä laulukaan oikein kolahda. Lava oli yhtyeelle tyypillisesti näyttävä ja esitys teatraalinen.

1.The Candle 

2.Sleepless Nights 

3.Welcome Home 

4.Never Ending Hill 

Let It Be Done 

5.The Puppet Master 

6.At the Graves 

7.Tea / To the Morgue / Digging Graves / A Visit from the Dead 

8.Evil 

(Mercyful Fate cover) 

9.Come to the Sabbath 

(Mercyful Fate cover) 

10.Shapes of Black 

11.Eye of the Witch 

Encore: 

12.Cremation 

13.The Family Ghost 

14.Black Horsemen 

Puolen tunnin seuraamisen jälkeen oli kuitenkin aika lähteä kohti bussipysäkkiä, mutta matkalla oli tarkastettava vielä yhtä esiintyjää.


Saksalainen Saltatio Mortis tarjoili Party Stagella reipasta folkmetalliaan. Yhtyeen musiikissa on paljon yhtymäkohtia kotimaamme Turisakseen ja tätä iloista soitantaa olisi mielellään kuunnellut vaikka koko keikan. Muutaman seuratun kappaleen jälkeen oli kuitenkin poistuttava hotellin suihkuun ja nukkumaan. Vielä olisi yksi pitkä päivä jäljellä…

Osa 1, osa 2 keskiviikko, osa 3 torstai, osa 5 lauantai

Wacken Open Air 2014 (osa 3): Torstai 31.7.

Accept, Saxon, Steel Panther, Hammerfall, Skyline

Torstain iltapäivästä W:O:A 2014 saatiin käyntiin myös päälavoilla. Avauksesta vastasi (kuten aina) Skyline, jonka reipasta cover-settiä tuli tällä kerralla kuunneltua hieman sivummalta. Infield (päälava-alue) alkoi täyttyä mukavasti ja väki viihtyi auringossa. Skylinen jälkeen lavalla käväisi ”Metal Queen” Doro Pesch esittämässä Warlock-ajan hittinsä All We Are.

Sitten olikin aika vakiinnuttaa hyvät asemapaikat päälavojen läheisyydestä ja keskittyä illan kovaan kattaukseen: Hammerfall, Steel Panther, Saxon ja Accept.

Hammerfall oli kovassa vedossa ja juhlavuoden kunniaksi kuulimme Glory To The Brave-spesiaalikeikan. Kyseinen albumi soitettiin kokonaisuudessaan ja lavalla nähtiin vierailijoina bändin entisiä jäseniä. Tiukka powermetal-setti upposi hyvin yleisöön, jota oli paikalla tässä vaiheessa jo todella paljon. Ahdasta oli ja tunnelmaa riitti.

1.Child of the Damned

2.The Metal Age 

3.Steel Meets Steel 

4.Stone Cold (with Stefan Elmgren) 

5.I Believe 

6.Unchained (with Patrik Räfling) 

7.The Dragon Lies Bleeding (with Jesper Strömblad) 

8.Glory to the Brave 

9.HammerFall  

10.Any Means Necessary 

11.Blood Bound 

12.Bushido (Live premiere) 

13.Hearts on Fire

Steel Panther tarjosi alapäähuumorin pitkän oppimäärän. Glamrockia härskeillä sanoituksilla, mauttomia välispiikkejä ja screenillä naisyleisön esittelemiä paljaita rintoja. Kappaleiden nimet kuten ”Asian Hooker”, ”Gold Digging Whore” tai ”17 Girls In A Row” kiteyttävät yhtyeen sanoman. Kertakäyttövitsinä ajoittain ihan hauska, toiste en jaksaisi.

1.Pussywhipped 

2.Party Like Tomorrow Is the End of the World 

3.Asian Hooker 

4.Just Like Tiger Woods 

5.Gold Digging Whore 

6.Girl From Oklahoma 

7.Community Property 

8.Eyes of a Panther 

9.17 Girls in a Row 

10.Gloryhole 

11.Death to All but Metal 

12.It Won't Suck Itself 

13.Party All Day (Fuck All Night)

Auringon laskettua ja hämärän saapuessa alueelle sai oman vuoronsa pitkän linjan brittijyrä Saxon.

Tällä keikalla kaikki palaset napsahtivat paikoilleen ja keikasta muodostui aivan huikea elämys. Alkupuoli rokattiin pelkistetyissä lavasteissa ja bändi paiskasi ilmoille klassikkoa toisen perään. Vajaan puolen tunnin jälkeen koettiin kuitenkin yllätys. Taustakangas vedettiin sivuun ja takaa paljastui upea lavarakennelma, sekä lisää soittajia. Tästä eteenpäin konsertti vedettiin loppuun vahvistettuna jousikvartetilla, patarummuilla ja kosketinsoittimilla. ”Orkesteriosuuden” aloittanut Crusader oli upea! Tämä jylhä kappale ei ole kuulostanut näin hyvältä koskaan aiemmin. The Eagle Has Landedin aikana katosta laskeutui yhtyeen legendaarinen kotkan muotoinen valoteline ja kappaleen sovitus oli merkillepantavan hieno. Power & The Glory ja Princess Of The Night olivat yhtä juhlaa ja perinteisen heavyrockin vahva tunnussävelmä Denim & Leather päätti täydellisen shown. Saxon tarjosi keikan, joka oli yksi parhaista koskaan näkemistäni!

1.Motorcycle Man 

2.Sacrifice 

3.Heavy Metal Thunder 

4.Solid Ball of Rock 

5.Wheels of Steel 

6.747 (Strangers in the Night) 

with Orchestra Section (4 violions & Orchestral Percussion): 

7.Crusader 

8.Battalions of Steel 

9.The Eagle Has Landed 

10.Power & The Glory 

11.Dallas 1 PM 

12.Princess of the Night 

13.Denim & Leather

Vartin hengähdystauko ja taas mentiin. Accept oli luvannut esittää omalla keikallaan Restless And Wild -klassikkoalbumin kokonaisuudessaan. No, aivan koko levyä ei sitten soitettukaan ja varsinkin Neon Nightsin puuttuminen jäi hieman harmittamaan.
Keikka starttasi juuri julkaistavan Blind Rage-albumin sinkkubiisillä Stampede, joka toimikin hyvänä aloituksena. Puolentoista tunnin settiin oli mahdutettu niin uutta kuin hieman harvemmin soitettua vanhaa tuotantoa ja kyllähän se kelpasi. London Leather Boys, Shadow Soldier ja keikan päättänyt reipas Burning säväyttivät. Lava oli pelkistetty, eikä mitään suurta showta nähty. Musiikki puhui puolestaan. Hyvä ja perusvarma Accept-keikka, josta se viimeinen silaus jäi kuitenkin uupumaan. Tai sitten olin vaan vielä niin fiiliksissä edellä soittaneesta Saxonista.

1.Stampede (Live Premiere) 

2.Stalingrad 

3.Losers and Winners 

4.Monsterman 

5.London Leatherboys 

6.Breaker 

7.Shadow Soldiers 

8.Restless and Wild 

9.Ahead of the Pack 

10.Flash Rockin' Man 

11.Princess of the Dawn 

12.Fast as a Shark 

13.Starlight 

14.Pandemic 

15.Metal Heart 

16.Teutonic Terror 

17.Balls to the Wall 

18.Burning

Loistava torstai oli näin paketissa.

Osa 1, osa 2 keskiviikko, Osa 4 perjantai, osa 5 lauantai

Wacken Open Air 2014 (osa 2): Keskiviikko 30.7.

Dunkelschön, Dio 2004, Faun

Virallisten festivaalipäivien aattona Wacken Open Air alkoi täyttyä ympäri maailmaa saapuvista festivaalivieraista. Päälava-alue pysyi vielä suljettuna, mutta pienemmillä lavoilla oli jo täysi tohina päällä heti aamupäivästä lähtien.  Muutama mielenkiintoinen esitys oli illasta luvassa, joten ei muuta kuin rannekkeen vaihdon ja paitakauppojen kautta nauttimaan Wackenin ainutlaatuisesta tunnelmasta ja odottelemaan tulevia esityksiä.

Ensimmäinen kohteemme oli Wackinger Stagella esiintynyt Dunkelschön.

Tämä saksalainen, keskiaikavaikutteista folkrockia soittava ryhmä oli itselleni melko uusi tuttavuus ja kokemukset rajoittuivat vain muutamaan Youtube-videoon. Bändi kuitenkin valloitti upealla esiintymisellä ja tätä kuunteli enemmän kuin mielellään. Tyylillisesti musiikki toi mieleen Blackmore’s Nightin, mutta astetta raskaampana ja monipuolisempana. Sähkökitaraa kuultiin varmasti enemmän kuin kaikilla näkemilläni BN-keikoilla yhteensä. Laulajatar Vanessa Istvan oli säteilevä ja vahvaääninen. Esiintymiskielenä bändillä on saksa, joten kappaleiden sanoitukset ja välispiikit menivät ohi ymmärryksen. Hieno ja lämminhenkinen avaus Wacken-viikonlopulle!

Heti Dunkelschönin jälkeen olikin kiiruhdettava ”elokuviin”, sillä festivaalialueen ulkoilmateatterissa oli alkamassa konserttitallenne DIO live @ Wacken 2004.

Tämä kymmenen vuoden takainen konsertti olikin aivan maaginen. Mahtava äänentoisto ja hyvä yleisön mukanaolo lisäsivät tallenteen voimaa. Vahvan tunnelatauksen siivittämä keikka suorastaan pysäytti kuuntelemaan ja katsomaan. Rainbow In The Dark, Gates Of Babylon, Stargazer, Holy Diver, Heaven And Hell ja muut klassikot soivat mahtipontisina Wackenin tummuvassa illassa. Tämän lähemmäs oikeaa Dio-livekokemusta on enää mahdotonta päästä.

Illan päätteksi suunnaksi vielä Wackinger Stage ja folkrockia esittävä Faun. Yhtye on varsin suosittu kotimaassaan Saksassa ja yleisöä olikin valtavasti. Tekniset ongelmat puuttuivat kuitenkin peliin, eikä ääntä saatu kuulumaan tarpeeksi kovaa keikan alussa. Tungosta ja olematonta äänentoistoa hetken ihmeteltyämme päätimme poistua tutkimaan alueen muuta tarjontaa. Festarialueen näyttelyhallista löytyikin upea näyttely W.O.A:n  25-vuotisesta historiasta. Täällä vierähtikin aikaa tutkaillen menneiden vuosien esiintyjälistoja, julisteita ja muuta mielenkiintoista materiaalia.

Pian myös vuorokausi vaihtui torstaiksi, joten hyvin nukutun yön jälkeen Wacken Open Air 2014 alkoi olla valmiina starttaamaan myös päälavojen osalta...

Osa 1, Osa 3 torstai, Osa 4 perjantai, osa 5 lauantai

Wacken Open Air 2014 (osa 1): Festaritunnelmia

Metallimusiikin ystävien pyhiinvaelluskohde Wacken Open Air järjestettiin Saksassa nyt jo 25. kerran.  Heinä-elokuun vaiheessa järjestetyn festivaalin kaikki 75 000 lippua oli myyty loppuun jo liki vuosi ennen tapahtumaa.

Sää suosi festivaalia ja kuuma, puolipilvinen sää tarjosi hyvät puitteet tapahtumalle. Kuuluisaa Wackenin mutashowta ei siis tänä vuonna nähty. Ainoana kiusana oli festivaalialueena toimineelta pellolta noussut kuiva pöly, joka tunkeutui joka paikkaan.

Tunnelma oli huipussaan koko tapahtuman ajan. Järjestelyt toimivat moitteettomasti ja itse festivaalialuetta oli myös paranneltu vielä toimivammaksi viime vuodesta. Valtavasta väkimäärästä huolimatta jonoja ei juurikaan alueelle syntynyt missään kohtaa, tai ne vetivät nopeasti.  Vessaan pääsi helposti ja ruokaa & juomaa sai aina kun halusi.

Tässä alkuun kuvatunnelmia festareilta ja seuraavissa postauksissa päästään sitten laajan bänditarjonnan pariin.

Jatkuu... Osa 2 keskiviikko, osa 3 torstai, osa 4 perjantai, osa 5 lauantai