keskiviikko 13. heinäkuuta 2016

Monsters of Rock: Black Sabbath, Opeth, Rival Sons, Amorphis - Kaisaniemi, Helsinki 7.7.2016


Helsingin Kaisaniemessä vietettiin Black Sabbathin jäähyväisiä, sillä meneillään oleva The End -maailmankiertue on yhtyeen viimeinen. Kiertueen on määrä päättyä helmikuun alussa kahteen iltaan bändin kotikaupungissa Birminghamissa. Mutta nyt Helsinkiin, missä yhtye järjesti ihan kunniakkaat jäähyväiset. Ilta oli loppuunmyyty, joten Kaisaniemen puistossa paikalla oli peräti 20 000 henkeä. Monsters of Rock.nimellä kulkeneen tapahtuman aluksi lavalla nähtiin kolme muutakin esitystä.


Amorphis aloitti vahvasti ja tarjosi hyvän perussetin. Omalla kohdallani Amorphis on jännä yhtye, sillä vaikka musiikki on hyvää, niin jotenkin itselläni on aina ollut vaikea päästä siihen täysin sisään.  Hyviä kappaleita tuntuu riittävän, mutta jotenkin vieraalle yhtye on aina tuntunut. Lavalla nähtiin kuitenkin taas hyvää tekemistä ja kivahan tätä oli seurata. Ehkä minäkin vielä joskus opin löytämään bändin sisimmän.

Under the Red Cloud
Sacrifice
Bad Blood
Silver Bride
Silent Waters
Hopeless Days
The Four Wise Ones
Death of a King
My Kantele





Rival Sons tarjoili maukasta Amerikan bluesrockia Led Zeppelinin hengessä. Näin nyt yhtyeen livenä kolmannen kerran ja aiempien keikkojen tapaan laadukasta meininkiä oli taas tarjolla. Uuden Hollow Bones -albumin kappaleiden lisäksi kuultiin hienot poiminnat bändin vanhemmasta tuotannosta. Maukasta musisointia, mutta pienen klubin intiimiä tunnelmaa jäin kaipaamaan. Keikan aikana alkanut sade ei myöskään ollut omiaan kohottamaan tunnelmaa. Rival Sons taisi kuitenkin saada tänä iltana monta uutta ystävää. Tyylikäs keikka.

Ainakin nämä kuultiin:

Electric Man
Secret
Pressure and Time
Tied Up
Fade Out
Open My Eyes
Get What's Coming
Keep On Swinging






Opeth tuli nähtyä viimeksi vuosi sitten Tuskan päälavalla ja tunnelmaltaan vastaava keikka kuultiin nytkin. Bändin musiikki ei ole itselle sitä vahvinta aluetta ja pitkähköjen progevivahteisten kappaleiden tuntemus varmasti parantaisi myös keikkakokemusta. Nyt Opeth meni hyvänä taustamusiikkina siihen sen kummemmin perehtymättä.

Cusp of Eternity
The Devil's Orchard
Heir Apparent
Demon of the Fall
The Grand Conjuration
Deliverance




Sitten vuoroon illan odotetuin hetki: Black Sabbath. Lava oli tällä kerralla varsin pelkistetty ja ainoat showelementit tarjoiltiin suuren videoscreenin muodossa.


Näyttävän videointron jälkeen keikka alkoi yhtyeen painostavatunnelmaisella nimikappaleella Black Sabbath ja hienollehan tämä legendaarinen bändi jälleen kuulosti. Illan setti piti sisällään vain vanhaa tuotantoa ilman suuria yllätyksiä. Itse olisin kuitenkin mieluusti kuullut setissä edes yhden kappaleen yhtyeen viimeisimmältä ”13”-albumilta. No, vanhaa herkkua saatiin kuitenkin koko rahalla ja itselle säväyttävimmät vedot olivat After Forever, Into The Void ja Hand Of Doom. Tony Iommin kitarariffit olivat jälleen järisyttävän raskaita ja Geezer Butlerin basso murisi vakuuttavalla voimalla. Kiertueen rumpali Tommy Clufetos oli myös mies paikallaan ja rummuttelu oli jykevintä mitä on hetkeen tullut kuultua. Laulaja Ozzy Osbournen kunto on aina vakiopuheenaihe, mutta nyt ”Prince of Darkness” oli pirteämpi kuin aikoihin. Esiintymisessä riitti virtaa ja tuntui kuin Ozzy olisi nuorentunut vuosia!





Tutut Children of the Grave ja ikoninen Paranoid päättivät onnistuneen illan ja varsin hyvä maku tästä Black Sabbathin viiimeisestä keikasta maassamme jäi. 13-kiertueen upea keikka Helsingin Areenalla 2013 oli kuitenkin vielä hyvin muistissa, eikä nyt kokonaisuutena Kaisaniemen kesäillassa aivan siihen ylletty. Lähelle kuitenkin päästiin ja se oli aivan kelpo suoritus.

Kuva: Live Nation Finland








Ei kommentteja:

Lähetä kommentti