torstai 29. joulukuuta 2016

Blogi 8 vuotta! Glengoyne 1967 "Christmas Day"

Tänään tulee kuluneeksi tasan kahdeksan vuotta tämän blogin perustamisesta. Sehän on jo melkoisen pitkä aika ja kun tilastoja katsoo, niin julkaisuja on tänne kertynyt nyt tämä mukaan lukien 1289 kappaletta. Blogin lukijamäärätkin ovat olleet koko ajan tasaisesti kasvussa, joten kiitos siitä teille! Juhlapäivän kunniaksi hieman harvinaisempaa ja joulun aikaan sopivaa viskiä arvosteluun:

Glengoyne 1967 ”Christmas Day”, 43%. Distilled on Christmas Day 1967, Bottled in August 1992. 2500 bottles.


Tuoksu on pehmeän seesteinen ja tyylikäs. Trooppista hedelmää, mustaherukanlehteä, mallasta ja tammea. Aavistus vahvan kahvin katkeruutta. Hento, mutta aromikas.

Maku on erittäin pehmeä ja ”suussa sulava”. Hedelmäisyys on runsasta: Aprikoosia, persikkaa, kypsää banaania. Vahvan kahvin vivahde. Kuivahko maltaisuus ja tyylikäs tammi.

Jälkimaku kuivuu reippaasti ja hedelmäisyys kääntyy happamaan sitruksisuuteen. Tammi tuntuu puhtaan tuoreena ja kuivana. Suolaisuutta. Kahvin aromi säilyy mukana loppuun asti. Monille tämän aikakauden viskeille tyypillinen hapokas herukkaisuus on hyvin tunnistettavaa.

Mukavan maukas pala viskihistoriaa. Pieni vesilisä avaa makua ja taittaa jälkimaun kuivuutta. Todella mielenkiintoinen ja hyvä viski.

lauantai 24. joulukuuta 2016

Hyvää joulua!


Tunnelmallista joulua kaikille blogini lukijoille!

T: Hannu

torstai 22. joulukuuta 2016

Tullibardine 25 yo, 43% (2015)

Lasissa iäkäs Single Malt Tullibardinen tislaamolta.



Tullibardine 25 yo, 43% (2015)

Tuoksu on runsaan hedelmäinen: Omenaa, luumua, aprikoosia ja ylikypsää banaania. Suklaata ja syksyisiä puunlehtiä. Suolaisuutta, kahvia ja sopivasti tammea.

Maku on melko täyteläinen ja tuoksun tavoin vahvan hedelmäinen. Luumua, kypsää aprikoosia, makeaa appelsiinia. Poltettua sokeria, vanhaa tammitynnyriä, kahvia ja suolaisuutta.

Jälkimaku on pitkähkö ja viski säilyttää täyteläisyytensä ihan kivasti. Hedelmäisyys jatkuu runsaana, mutta nyt tammi ja muut metsäisen maanläheiset sävyt nousevat enemmän esiin. Suolaisuus on lopussa runsaahkoa.

Kokonaisuutena  ihan ok 25-vuotias., mutta vivahteikkuutta olisin toivonut olevan vielä enemmän. Tammi ja muut ”maanläheiset” sävyt ovat hieman liian pinnassa. Kelpo viski kuitenkin. Alkossa 149e.

maanantai 19. joulukuuta 2016

Dynazty, Nubian Rose, Nasty Lipstick, Wake The Nations @ Yo-talo, Tampere 16.12.2016

Sitten vuoden 2016 viimeisen keikkaraporttini pariin, joka löytyy taas Metalliluolasta. Tämän viihdyttävän illan kuviin ja tunnelmiin pääsee alla olevasta linkistä:

http://metalliluola.fi/dynazty-ja-nubian-rose-yo-talo-tampere-16-12-2016/

Dynazty


Nubian Rose

maanantai 12. joulukuuta 2016

Max & Igor Cavalera - Return to Roots, Lapin Helvetti @ Aulanko Areena, Hämeenlinna 9.12.2016


Max ja Igor Cavalera palasivat Hämeenlinnaan 25 vuoden tauon jälkeen ja soittivat Sepulturan 20 vuotta sitten julkaistun Roots-levyn kokonaan. Raportti ja kuvat illan tapahtumista löytyvät nyt Metalliluolasta. Käykää lukemassa.
http://metalliluola.fi/return-to-roots-max-ja-igor-cavalera-aulanko-areena-hameenlinna-9-12-2016/




perjantai 9. joulukuuta 2016

Jameson Caskmates - Stout Edition

Sitten Irlantiin. Glenfiddich IPA:n jälkeen lasiin toinen oluttynnyreissä kypsynyt viski.

Jameson Caskmates, 40%. Aged in Craft Beer Barrels - Stout Edition (2016)


Tuoksu on raikas ja puhtaan viljainen. Kivan makea sitrus, hunaja ja kermatoffee. Vihreää teetä.

Maku on makea ja erittäin pehmeä. Suutuntuma on irkkuviskeille tyypillisesti ohuehko. Pirteä sitrus, makea hedelmäisyys (sherry?) ja vanilja. Hento humalan aromi ja maitokaakaota.

Jälkimaku kuivahtaa sopivasti ja sitrusten happamuutta nousee esiin. Hedelmäinen makeus pyörii taustalla. Kevyt tammen vivahde ja tumman suklaan katkeruutta.

Oikein mukava ja hyvän hinta-laatusuhteen omaava Jameson. Alkossa 38,90€.

keskiviikko 7. joulukuuta 2016

Glenfiddich IPA Experiment

Maistelussa Glenfiddichin uutuusviski, joka on viimeistelykypsytetty India Pale Ale -oluttynnyreissä.


Glenfiddich IPA Experiment, 43%. India Pale Ale cask finish. (2016).


Tuoksu on puhdaspiirteinen ja runsaan maltainen. Vaniljaa, sopivasti happamuutta, omenaa ja kuivaa viljaa. Taustalta nousee kiva suklainen aromi.

Maku on kohtuullisen täyteläinen ja maukas. Mukavan  maltainen runko saa seurakseen monivivahteista hedelmäisyyttä ja vaniljaa. Greipin happamuutta ja tammea.

Jälkimaku jatkuu maltaisena ja nyt enemmän happamana. Sitrusta, tammea ja kuivattuja trooppisia hedelmiä.

Totutusta poikkeavasta kypsytyksestä huolimatta lopputuloksena on varsin perinteinen mallasviski. Hyvä viskihän tämä on, mutta ei kuitenkaan kokonaisuutena mitenkään erityisen mieleenpainuva. Tuote löytyy Alkon valikoimasta hintaan 70€. Hinta-laatusuhde on kohtalainen.

sunnuntai 4. joulukuuta 2016

SEELE - Suistoklubi, Hämeenlinna 1.12.2016


Livetarkastelussa torstai-iltana Hämeenlinnan Suistoklubilla esiintynyt paikallinen SEELE. Yhtyeen Facebook-sivuilta napatussa esittelyssä bändin musiikkia kuvaillaan näin:

Seele tarjoaa kuulijalle väylän alternative rockin/metallin maailmaan, jossa punainen lanka kietoutuu yhtä lailla perinteikkään suomalaisen melankolisen tulkinnan kuin modernin ja kansainvälisen, jopa elekronisen soundinkin, ympärille. Tunnusomaisia raskaita riffejäänkään yhtye ei ole hylännyt, vaan yhdistelee eri vaikutteita ennakkoluulottomasti biisien ehdoilla.


Luvassa oli siis hieman iskelmääkin sivuavaa suomirokkia metallisin maustein. Uteliaita musiikinystäviä oli saapunut paikalle ihan kohtalaisesti (noin 20-30 henkeä) ja onhan Suistolla pienempiäkin yleisömääriä nähty. Yhtyeen debyyttialbumi Jos Vain Kaiken Jättäisin julkaistiin tänä vuonna ja nyt oli siis mahdollisuus kuulla tämän mainion levyn kappaleita livemuodossa. Levyn kaikki sävellykset ovat kitaristi Riku Mäkisen käsialaa ja sanoituksista on vastannut laulaja Julia Mattila.

Hittipotentiaalia omaava Enkelten Luona avasi keikan ja hyvä avaus tuo olikin. Jos Vain Kaiken jättäisin -albumi soitettiin läpi kokonaisuudessaan ja bändin livesoundi oli mukavan raskas läpi keikan.  Julia Mattilan ääni on vahva ja ajoittain sopivan rosoinen, mikä sopii Seelen kappalemateriaaliin mainosti. Kitaristikaksikon metallinen äänimaailma nousi livenä hienosti esiin ja tämä ”hevipohja” toi kivaa kontrastia iskelmällisiin melodioihin.




Pientä draamaa iltaan toi kitaristien törmäily, kun Riku Mäkisen kitara osui Samuli Mäkelän otsaan aiheuttaen verta vuotavan haavan. No, eipä tästä onneksi sen suurempaa vahinkoa aiheutunut ja keikka jatkui bändin lähinnä nauraessa tapahtuneelle.

Ilta päätettiin albumin nimikappaleella ja varsin hyvä makuhan tästä jäi. Hienoa, että kotimaisen rockin saralla nousee esiin tällaisia uusia bändejä!

Enkelten Luona musiikkivideo

Rakkaudesta Sokea musiikkivideo









Ps. Metallisemman musiikin ystäville tiedoksi, että SEELEN Samulin ja Julian aiemmasta tuotannosta löytyy myös loistava The Passion Of Our Souls - Soulmates ep. Tässä Give Me Your Soul.



tiistai 29. marraskuuta 2016

Stargazery, Cat O' Nine Tails - Cafe Bar Rengia, Renko 26.11.2016


Taas livemusiikin pariin ja tällä kerralla hieman erilaisessa ympäristössä.  Hard rock -lähettiläämme Stargazery saapui Renkoon ja sinne siis. Hämeenlinnan keskustasta vartin matkan päässä Turun suuntaan sijaitseva, nykyään Hämeenlinnaan kuuluva kylä oli erikoinen keikkapaikkavalinta, mutta mikäs siinä. Cafe Bar Rengia ei ollut täynnä, mutta sentään ihan kohtuullisesti hyvän musiikin ystäviä oli paikalle tiensä löytänyt.

Illan avasi entuudestaan outo Cat O’ Nine Tails. Bändin merirosvometalli oli kuitenkin ihan jees ja Rengian pienen lavan somistukseen oli nähty vaivaa. Skotlantilaisen Alestormin hengessä yhtye julisti piraattisanomaa ja ihan hyvä fiilis tästä välittyi. Kappalemateriaali oli tosin hieman tasapaksua ja välillä tuntui, kuin olisi kuunnellut samaa kappaletta koko ajan.


Cat O’ Nine Tailsin jälkeen oli vuorossa roudaustauko ja Stargazeryn nopea soundcheck. Tässä vaiheessa saundit olivat kunnossa ja kaikki vaikutti hyvälle. Itse keikan aikana tekniikka kuitenkin puuttui peliin ja illasta muodostui ainakin erilainen ja yllätyksellinen.


Stargazeryn viime vuonna julkaisema kakkosalbumi Stars Aligned jatkaa hyvin debyytin viitoittamaa tietä ja nyt livesettiinkin riittää materiaalia ja syvyyttä. Taitavat muusikot ja Jari Tiuran (mm. ex- Michael Schenker Group) vahva ääni muodostavat toimivan kokonaisuuden ja kun hyviä biisejäkin on riittämiin, alkavat lähtökohdat olla kunnossa.

Voodoo ja Dying -biiseillä lähdettiin vauhdikkaasti liikkeelle, mutta muutaman kappaleen jälkeen tekniikan toimimattomuus yritti ottaa niskalenkkiä muusikoista ja yleisöstä. Hyvä äänimaailma hajosi pahemman kerran ja mikrofonien mykistymisen myötä yksi kappale vedettiin pakon edessä liki instrumentaalina. Asioilla on kuitenkin taipumus järjestyä ja pienen tauon jälkeen homma saatiin taas parsittua kuosiin ainakin siinä määrin, että keikka saatiin kunnialla loppuun.
Renkolaisyleisö oli saapunut paikalle selvästi lauantaitanssitunnelmissa ja keikan aikana lavan edustalla nähtiin runsaasti hard rockin tahtiin tanssivia pareja. Eipä ole vastaavaa aiemmin hevikeikoilla tullut vastaan. Maalla maan tavalla.

Yllätyksellinen ilta niputettiin päätökseen Gary Mooren klassikolla Murder In The Skies ja taas oli yksi erilainen keikkakokemus takana. Stargazery täytyy ottaa kyllä taas jossain vaiheessa uusiksi toisenlaisessa ympäristössä ja toimivalla tekniikalla. Tämä kolmas näkemäni keikka kuitenkin vahvisti sitä ajatusta, että tästä ryhmästä kuullaan vielä!







perjantai 25. marraskuuta 2016

Old Pulteney Noss Head

Maistelussa viskiä aivan Skotlannin pohjoisosassa sijaitsevalta Old Pulteneyn tislaamolta.

Old Pulteney Noss Head, 46%, Matured in Bourbon Casks. 

Noss Head is named after the eponymous lighthouse near Wick



Tuoksu on raikas ja puhdaspiirteinen. Makeaa sitrusta, vaniljaa, tuoretta tammea ja kermatoffeeta. Taustalta nousee esiin raikas vihreän omenan ja minttupastillien tuulahdus.

Maku on kirpakan sitruksinen ja hieman suolainen. Tammi tuntuu puhtaana. Trooppista hedelmää ja kookosta. Yleisilme on hieman raa’ahko, eli ikää saisi olla hiukan lisää.

Jälkimaku jatkuu sitruksen ja suolaisuuden hallitessa. Tammi tuo mukaan vaniljaa, banaania ja hieman kuivempaa ilmettä. Kiva mausteisuus nousee lopussa esiin.

Kiva pikku mallasviski. Ei nyt suuri elämys, mutta raikkaudessaan ja puhdaspiirteisyydessään ihan onnistunut nuori edullisen hintaluokan Pulteney.

tiistai 22. marraskuuta 2016

Blues Pills, Hexvessel - The Circus, Helsinki 19.11.2016


Helsingin The Circuksessa koettiin 1970-lukuvaikutteisen psykedeelisen rockin juhlaa, kun lavalle kipusi kovassa nosteessa oleva ruotsalainen Blues Pills.

Illan avasi tamperelainen Hexvessel ja täytyihän tämä itselleni entuudestaan täysin tuntematon yhtye katsastaa. Musiikkinsa tyylilajiksi yhtye ilmoittaa ”Psychedelic Forest Folk” ja ihan kuvaava nimike tuo on. Pääosin rauhalliset folkrock-kappaleet soljuivat toisesta korvasta sisään ja toisesta ulos, enkä oikein tarttumapintaa tähän löytynyt. Kiireisen työpäivän väsymyskin tuntui painavan ja ajatukset harhailivat musiikin ohi ihan toisiin asioihin. Yleensä lämppäribändin tarkoitus on toimia yleisön herättäjänä, mutta nyt omalla kohdalla voidaan puhua ennemminkin nukuttajasta. Toisena päivänä ja erilaisissa olosuhteissa tästä voisi toki saada enemmän irti.





Blues Pills aloitti oman settinsä tuoreen Lady In Gold -albumin nimikappaleella ja johan unihiekat karisivat silmistä. Heti alusta lähtien kävi selväksi, että nyt kuullaan hieno keikka. Bändi kuulosti läpi keikan erittäin hyvälle ja 1970-lukuiset soundit imaisivat mukaansa. Laulajatar Elin Larsson oli elementissään vauhdikkaalla esiintymisellään ja nyt lavalla oli myös edellisistä näkemistäni keikoista poiketen toinen kitaristi/kosketinsoittaja. Kakkoskitara ja koskettimet nousivatkin isoon rooliin ja yhtyeen esitys sai tästä lisää syvyyttä ja monipuolisuutta. Toivottavasti tämä tulee olemaan pysyvä ratkaisu.




Lady In Gold -albumi kuultiin lähes kokonaan, vain yksi levyn kappaleista oli jätetty setistä pois. Väliin ripoteltiin mainion debyyttilevyn materiaalia ja kokonaisuus oli erittäin toimiva. Encoreiden aluksi Elin Larsson istahti koskettimien taakse ja kuultiin upea sooloesitys kappaleesta I Felt a Change. Aivan loistava veto Eliniltä ja selkeästi yksi illan kohokohdista!


Kokonaisuutena koko yhtye oli aiempiin keikkoihin verrattuna saanut lisää varmuutta, mikä heijastui kovana itseluottamuksena ja lava otettiin nyt haltuun vahvalla otteella.  90min kului nyt liian nopeasti, tätä olisi voinut kuunnella kauemminkin. Tampereen Lisa Lystam -keikan raportissani Blues Pillsin ”haastoin” ja kyllähän bändi tähän Circuksessa vastasi kovan luokan esityksellä. Kuluva loppuvuosi on tarjonnut hienoja hetkiä livemusiikin parissa.

Metalliluolan Raisa Krogerus oli myös paikalla ja Raisan raportti löytyy tästä linkistä.












perjantai 18. marraskuuta 2016

Port Ellen 1978 24 yo, The Whisky Shop 10th Anniversary Bottling

Ja vielä yksi upeaakin upeampi Port Ellen...

Port Ellen 1978 24 yo, 57,9%. Dist 28.3.1978, bott. 20.6.2002. Single Sherry Butt. The Whisky Shop 10th Anniversary Bottling, 602 bottles. Filled by Douglas Laing & Co.


Tuoksu on makea ja tervaisen savuinen. Jees! Tässä on sitä parasta Islay-viskien savusaunafiilistä. Tyylikäs tammi kertoo sopivat korkeasta iästä. Pehmeää hedelmäisyyttä, nahkaa, tummaa suklaata ja lakritsia. Nyt ollaan hyvän äärellä!

Maku jatkaa tuoksun linjoilla. Tämä on hyvää! Tervainen turvesavu, sopiva makeus, kiva suolainen twisti, iäkäs tammi, nahka ja suklaa muodostavat upean kokonaisuuden. Mutta missä sherry? Ihan sama, kun viski on näin hyvää.

Jälkimaku on järisyttävän pitkä ja lämmittävä. Tammi nousee nyt enemmän esiin. Savusaunafiilis ja terva ovat loppuun asti vahvoina mukana. Hymy nousee väkisin suupieliin. Huh huh.

No nyt! Tässä on ehkäpä paras maistamani Port Ellen! Tässä viskissä on kaikki, mitä hyvältä Islay-viskiltä ja Port Elleniltä odotan. Pysäyttävän hieno juoma! Aikoinaan pullosta maksamani £90 ei ollut ollenkaan huono sijoitus.


tiistai 15. marraskuuta 2016

Port Ellen 1982 25 yo, Old Bothwell

Port Ellen 1982 25 yo, 51%. Bottled 2007. Oak cask number 2471. Old Bothwell Wine & Spirits Co. Ltd.


Tuoksu on raikas ja kirpakan hedelmäinen. Turvesavu on kuivahkoa ja tislaamolle tyypillisen voimakasta. Minttua, suolaisuutta ja tammea.

Alkuun kivan täyteläinen maku on ihan hyvä. Todella runsas palanut turpeisuus, merellinen suolaisuus ja erittäin raikas hedelmäisyys. Alun täyteläisyys katoaa kuitenkin nopeasti.

Jälkimaku jää hieman ohueksi. Vahva turvesavu ja kirpeän sitruksinen raikkaus ovat hallitsevia. Yleisilme kääntyy happamaan suuntaan. Tammi tuo vivahdetta taustalle.

Ei huono Port Ellen, mutta jotain jää puuttumaan. Kokonaisuus on hieman yksioikoinen, vahvan turvesavun hallitessa makua ehkä hieman liikaa.