tiistai 30. syyskuuta 2014

Edguy, Freedom Call - Tavastia, Helsinki 25.9.2014


Tavastialla koettiin saksalaisen powermetallin juhlaa, kun illan musiikillisesta ilotulituksesta vastasivat Edguy ja Freedom Call.

Freedom Call käynnisti homman jo puoli tuntia Tavastian avautumisen jälkeen, mutta runsaslukuinen yleisö oli hyvin hereillä ja sali täyttyi nopeaan tahtiin.

Hereillä oli myös bändi ja niinpä saimme kuulla varsin pirteän setin. Iloista, melodista ja pilke silmäkulmassa vedettyä keikkaa oli hauska katsoa. Varsin vahvat Helloween-vaikutteet kuuluvat yhtyeen musiikissa selkeinä ja reipas esitys tempaisi yleisön hienosti mukaan ja kaikilla oli varmasti hauskaa. Todella onnistunut keikka ja lämppäribändeille harvinaisesti yleisö oli täysillä mukana.


Freedom Call setti:

Union of the Strong 
We Are One 
Freedom Call 
Heart of a Warrior 
The Quest 
Power & Glory 
Come on Home 
Tears of Babylon 
Warriors 
Land of Light 



Tobias Sammetin johtama Avantasia oli hieno elokuun alussa Wackenissa ja nyt Tavastialla vuoronsa sai niin ikään Sammetin luotsaama Edguy.


Edguyn tuore Space Police-albumi on varsin mainio ja siltä kuultiinkin mukavasti materiaalia illan keikalla. Love Tygerilla startannut puolitoistatuntinen oli Fredom Callin tavoin viihdyttävä ja varsin hyvä. Setin kohokohtia olivat yleisön toden teolla sytyttänyt Superheroes, mahtipontinen Defenders of the Grown ja upea Vein Glory Opera. Kappaleiden väleissä Sammetin pitkät välispiikit olivat ihan hauskoja ja yleisöä huudatettiin useampaankin otteeseen. Balladiosastolta kuultiin varsin hyvin toiminut Save Me ja ilta niputettiin päätökseen King of Foolsin tahdissa. Keikka myös äänitettiin, joten aika näyttää löytyykö Tavastian meininkiä tulevaisuudessa joltain livejulkaisulta.


Yksi kauneusvirhekin iltaan mahtui. Space Police-albumilla kuultava Falco cover Rock Me Amadeus on kappaleena kammottava ja tiettyhän se oli tungettu mukaan myös livesettiin. En olisi pistänyt yhtään pahakseni, jos tämä hirvitys olisi jätetty soittamatta.


Avantasia setti

Tavastian ilta osoitti perinteisen powermetallin olevan voimissaan ja niin bändit kuin yleisökin tuntuivat nauttivan täysillä. Hyvää viihdettä!

perjantai 26. syyskuuta 2014

Viskiä Valamosta

Taannoin useissa medioissa uutisoitiin, että Valamon Luostari on aloittamassa viskin valmistuksen. Uutinen oli vähintäänkin mielenkiintoinen ja niinpä tästä projektista piti ottaa lisää selville, tietysti muutamien maistiaisten kera.


Jo kauan ennen luostarin mukaantuloa ajatus viskinvalmistuksesta heräsi Hermannin viinitilalla liiketoiminnan kehitysprojektin myötä, missä olemassa olleella tislauspannulla lähdettiin tekemään koetislauksia jo vuonna 2011. Valamon Luostarin Tislaamon tynnyrivastaava Arttu Taponen kertoo, että ”ajatus syntyi, kun huomattiin velipojan kanssa nurkassa kimaltava tislauspannu. "Hermannit" olivat tehneet sillä aikaisemmin hedelmä- ja marjaviinoja”.

Koetislauksia on jatkettu aina näihin päiviin asti ja kokeiluiden tuloksena kypsymässä on tällä hetkellä 3500 litraa tislettä. Taponen kertoo, että ”vuosien 2011-2012 aikana testauksia tehtiin rajusti mm. leikkausten ja mäskäysten osalta. Osa näistä kokeista toimi, osa ei sitten ollenkaan. 2013 löydettiin sitten se lopullinen tyyli, jollaista tämänhetkinenkin tisle on — ja tulee olemaan”.
Kun pohjatyö viinitilalla oli saatu hiottua kuntoon, käynnistettiin yhteistyö Valamon Luostarin kanssa, jonne myös itse tislaamo rakennetaan. Tulollaan on myös uusi 1000 litran tislauspannu, joka on tarkoitus saada paikalleen vielä tämän vuoden aikana ja tuotanto täysillä käyntiin ensi vuoden aikana.


Viskin kypsytyksen tarvitaan luonnollisesti myös tammitynnyreitä. Taposen mukaan tynnyripolitiikka on jo selkeä; ”Bourbon ja ex-kirkkoviini-tynnyrit. Näiden lisäksi toki kokeiluja yms. tehdään, mutta nuo kaksi tulevat olemaan selkeästi päälinjat”. Mallasvaihtoehtoja tulee kuuleman mukaan olemaan kaksi, perinteinen savuton, sekä 35ppm turvesavuinen versio.

Työn alla on myös tynnyreiden varausmahdollisuus. Vaihtoehtoina ovat ex-Bourbon- tai kirkkoviinitynnyrit. Omaan korvaani varsinkin tuollainen kirkkoviinitynnyri kuulostaa kyllä sangen mielenkiintoiselle. Tässä on jotain, mitä ei ole aiemmin viskin kypsytyksessä nähty.

Mutta se mielenkiintoisin ja varmasti tärkein juttu koko projektissa on luonnollisesti itse viski, tuo maaginen elämän vesi, jota siis pian luostarin uumenissakin kypsytellään.


Minulla oli tilaisuus tutustua tuotantoon muutaman näytteen kautta. Maistelussa oli neljä erilaista näytettä, turpeisesta New Makesta juuri kolmen vuoden iän ylittäneeseen viskiin. Tässä havaintoni maistetuista:


Näyte #1: New Make 35ppm (20.6.2014)

Tuoksua hallitsevat viinirypäle, märkä turvesavu ja ylikypsä ananas. Kevyttä maltaisuutta, kuivaa viljaa.

Maku on makea ja kypsän trooppisen hedelmäinen. Puhdasta viljaa, vihreää omenaa, luumua ja vaniljaa. Pehmeä, mutta tuntuva turvesavuisuus. Kevyt öljyisyys.

Mielenkiintoinen tisle, joka pistää odottamaan kypsytyksen vaikutuksia.



Näyte #2: ex-Bourbon 30l. (13.7.2011 / 20.7.2014)

Tuoksua hallitsee raikas päärynä. Kevyt maltaisuus, makea vanilja. Liimaa, banaania, valkosuklaata.

Maku on makeahko. Raikas piparminttu, runsas valkosuklaa. Vahva vanilja, päärynäjäätelö, toffee.

Jälkimaussa vaniljaisuus jatkuu runsaana. Raikas hedelmäisyys, kevyt liimamainen vivahde.

Raikas ja runsaan hedelmäinen nuorukainen. Ei vielä missään nimessä valmis, sen verran raa’ahko makumaailma vielä on. Kyllä tässä kuitenkin potentiaalia on kehittyä ihan kelpo juomaksi.


Näyte #3: Sherrytynnyri (31.10.2011 / 20.7.2014)

Tuoksu on pehmeä ja melko kevytpiirteinen. Sherryisyys on kuivahkoa ja ihan nättiä. Maitosuklaata, kuivattuja sekahedelmiä. Kevyt liimamainen vivahde (tuttu useista Japsiviskeistä).

Maku on makeahko ja bourbonversion jälkeen ihan maukas. Kevyehkö sherry, kuiva maltaisuus. Kypsää omenaa, suklaata, kahvia.

Jälkimaku kuivuu hapahkon hedelmäiseksi. Tammi nousee selkeästi esiin. Kuivaa sherryä, aavistus tuoretta maalia.

Ihan kiva sherrytynnyri, joskaan ei vielä täysin valmiin oloinen (Ei toki vielä tarvitse ollakaan). Lisäkypsytys varmasti syventää makuja ja parantaa tasapainoa, näin ainakin voisi toivoa.


Näyte #4: Sherrytynnyri 30l. (20.6.2011 / 20.7.2014)

Tuoksu on pehmeä ja tasapainoinen. Kuivahko sherry tuntuu miellyttävänä. Maltaisuutta, paahtunutta puuta. Lakritsinen vivahde taustalla. Päärynän raikkautta.

Maku on runsas, jota täyteläinen sherryisyys hallitsee. Tässä on sellainen vanhan ajan Macallan-fiilis! Kuivattuja sekahedelmiä, tummaa suklaata, maitokahvia.

Jälkimaussa sherryisyys säilyy vahvana ja se kuivahtaa kauniisti. Hedelmäisyys kääntyy enemmän happamaan suuntaan. Kevyt tammen vivahde. Makua riittää mukavan pitkään.

Nyt ollaan jo hyvän äärellä. Pieni tynnyri ja kolmen vuoden kypsytys ovat tehneet hyvää jälkeä. Tämä maukkaan sherryinen yksilö osoittaa tislaamon oleva oikealla tiellä ja hyvissä käsissä.

Mielenkiinnolla jään odottamaan jatkoa…


Kuvista kiitokset tislaamolle.

maanantai 22. syyskuuta 2014

Arion - Suistoklubi, Hämeenlinna 20.9.2014



Sinfonista powermetallia soittava Arion keräsi paljon myönteistä huomiota UMK2013-kilpailussa selviydyttyään aina finaaliin saakka. Nyt yhtye on jälleen tapetilla, sillä debyyttialbumi Last Of Us julkaistiin vastikään ja nyt on myös oman kiertueen vuoro.

Tuore albumi tarjoilee ihan kivan ja vaihtelevan sekoituksen melodista metallimusiikkia ja tämän myötä lähtökohdat illan Suiston keikalla olivat ihan hyvät.

Levyllä paikoin kuultavat mahtipontisetkin sovitukset kuitenkin kärsivät livetilanteessa melko paljon. Biisit eivät oikein nousseet lentoon ja äänimaailma jäi jotenkin turhan ohueksi. Kyllähän sieltä toki hienoja melodioita löytyi ja soittopuolikin toimi ihan mukiinmenevästi. Laulu jätti kuitenkin eniten petrattavaa. Tuntui, kuin biisit vain vedettiin läpi ilman tunnetta ja tilanteeseen heittäytymistä. Oikeastaan koko bändin esitys olisi kaivannut hieman lisää potkua, nyt fiilis jäi hieman valjuksi. Kappaleista parhaiten kolahtivat ”Sonata Arcticamainen” Seven, sekä jykevä Burn Your Ship. Tusinaballadi You’re My Melody oli sen sijaan kamala.


Tämänkaltaisia yhtyeitä on maailmalla valtaisa määrä, eikä tällä esityksellä erotuta massasta. Pojilla on kuitenkin potentiaalia ja aika näyttää mihin rahkeet riittävät. Matka tulee olemaan kuitenkin pitkä ja kivinen. Työtä tarvittavan jalansijan ottamiseen riittää, sillä perjantai-iltana Suistolle oli vaivautunut vain noin 25 kuulijaa. No, positiivisesti ajateltuna tästä on suunta vain ylöspäin.

Out Of The Ashes
Watching You Fall
New Dawn
I Am The Storm
Seven
You’re My Melody
Last Of Us
Shadows
Burn Your Ship
Lost


perjantai 19. syyskuuta 2014

Arch Enemy, Insomnium - Pakkahuone, Tampere 18.9.2014


Tampereen Pakkahuoneen syyskuinen torstai-ilta tarjosi annoksen melodista death metallia rakkaasta naapurimaastamme Ruotsista. Ennen Arch Enemyn tiukkaa tykitystä tunnelmaan virittäydyttiin kuitenkin progressiivisen metallimusiikin parissa.

Insomnium

Kotimainen Insomnium on kerännyt arvostusta metallipiireissä jo vuosien ajan, mutta itse näin yhtyeen vasta nyt ensimmäistä kertaa livenä.  Pitkät, monisävyiset kappaleet tarjoilivat pääosin ihan mukavaa kuultavaa. Osa bändin tuotannosta on kuitenkin minulle tuntematonta, joten ihan kaikkea en tästä vedosta valitettavasti irti saanut. Tunti kului kuitenkin suht nopsaan ja sitten olikin illan odotetumman setin vuoro.


Arch Enemy tuli nähtyä jo elokuun alussa Wackenissa isolla lavalla, jolloin uuden laulajan Alissa White-Gluzin (CAN) kanssa vedetty keikka oli vallan erinomainen. Laulajan vaihtuminen on aina bändeille suuri haaste, mutta Arch Enemy onnistui ihan nappiin kiinnittäessään Alissan sivuun jättäytyneen Angela Gossowin tilalle.


Onnistuneesta miehistönvaihdoksesta osoituksena on myös keväällä julkaistu War Eternal-albumi. Tämä Alissan debyyttilevy Arch Enemyn riveissä on vahva kokonaisuus ja yksi tämän vuoden parhaista metallijulkaisuista.

Pakkahuoneella nähtiin Wackenin tavoin kovassa vedossa oleva bändi. Kitaristi Michael Amottin johtama yhtye tarjoili maukkaan kattauksen kappaleita bändin uran varrelta. Muusikoilta nähtiin tyylikästä ja melko vähäeleistä soittoa ja yhtye kuulosti todella hyvälle. Alissa White-Gluz otti yleisönsä vahvalla ”örinälaulullaan” ja vauhdikkaalla esiintymisellään. Mainion ja viihdyttävän illan kohokohdiksi nousivat uuden albumin nimiraita War Eternal sekä reipas You Will Know My Name. Angelan aikaisista biiseistä säväyttivät jylhä Bloodstained Cross sekä aivan huikea No Gods, No Masters.


Tunnelmassa ei luonnollisestikaan aivan ylletty Wackenin valtavan yleisömeren hurmokseen, mutta hieno oli ilta Tampereellakin. Puolitoista tuntia kului kuin siivillä ja maukkaat melodiat soivat päässä vielä kotimatkallakin.






tiistai 16. syyskuuta 2014

Port Charlotte PC11 Eòrna Na H-Alba

Testissä muuallla hyviä arvioita saanut Bruichladdichin Port Charlotte -sarjan seitsemäs julkaisu.

Port Charlotte PC11 Eòrna Na H-Alba, 59,5%. Travel retail exclusive. Scottish barley, Bourbon/sherry. Heavily peated. 12000 bottles.


Tuoksua hallitsee runsaan tervainen savuisuus. Savusaunaa, palvikinkkua, tervaleijonaa. Makeaa omenaa, hapahkoa sitrusta, salmiakkia. Korkean alkoholiprosentin vuoksi pieni laimennus on paikallaan, jolloin aromit pääsevät avautumaan paremmin.

Maku on miellyttävän makea ja herkullinen. Turvesavuisuus on todella runsasta ja kokonaisuutta hallitsevaa. Vahva tervaisuus. Taustalla makean viinimäisiä vivahteita. Suolaisuutta (salmiakki). Ylikypsää luumua.

Jälkimaussa tervainen savuisuus jatkuu tuhtina. Tummaa suklaata, hapahkoa sitrusta. Kevyesti tammea nousee mukaan. Salmiakkilakritsinen suolaisuus. Vahvuutta riittää hieman laimennettunakin hienosti.

Vahva ja herkullinen Islay-viski. Kokonaisuus on hyvin tasapainossa ja makupaletti toimii lajissaan erinomaisesti. Viski kestää hyvin melko runsaankin laimennuksen ja näin makukirjo avautuu helpommin maisteltavaksi. Vahvoihin viskeihin tottuneille maistelijoille viski toimii toki myös ilman laimennustakin.

Tämän viskin maistelussa oli paljon samaa fiilistä kuin reilut kymmenen vuotta sitten ensi kertaa maistamassani Ardbegin Uigeadailissa. Hienoja viskimuistoja.

torstai 11. syyskuuta 2014

Pride of Strathspey 12 yo


Pride of Strathspey 12 yo, 40%.  Highland Malt Whisky, 75cl. Gordon & MacPhail.

Tuoksu on raikkaan marjaisa ja runsaan hunajainen. Yleisilme on kevyt. Hentoja tummien hedelmien sävyjä. Pehmeä maltaisuus. Lakritsia, suklaata.

Suutuntumaltaan miellyttävän viskin maku on erittäin pehmeä. Hunaja hallitsee. Hapokas marjaisuus, hedelmäkarkkien makeutta. Kevyt maltaisuus. Kukkaisöljyä, suolainen vivahde.

Jälkimaussa maltaisuus nousee selkeämmin esiin. Raikasta yrttisyyttä, hapokasta hedelmää. Lakritsia. Suussasulava.

Ihan hyvä ja helposti juotava, kevyehkö mallasviski. Tätä kuluu kerralla helposti useampikin drami.

lauantai 6. syyskuuta 2014

Auchentoshan 12 yo

Maistelussa Alkonkin hyllystä näppärässä kahden desin pullossa löytyvä Auchentoshan 12 yo.


Auchentoshan 12 yo, 40%.

Tuoksu on kevyehkö. Kypsää aprikoosia ja ananasta. Raikas sitrus. Kevyt sherryinen vivahde, Marie-keksejä, kukkaniittyä.

Maku on kevyt ja miellyttävä. Makea hedelmäisyys (ananas, papaija). Kermatoffeeta, keksejä, hapahkoa sitrusta. Tasapainoinen.

Jälkimaussa sitrus voimistuu (lime, greippi). Voikeksejä, toffeeta, hapanta omenaa. Maku jää melko lyhyeksi.

Ihan kiva perusmalt. Ei mikään wow-elämys, mutta kuitenkin lajissaan ihan onnistunut tuote.

maanantai 1. syyskuuta 2014

Glenfiddich Select Cask

Testissä Glenfiddichin travel retail-sarjaan kuuluva Select Cask. Tämäkin viski on nykytrendin mukaisesti pullotettu ilman ikämerkintää.

Glenfiddich Select Cask, 40%. Bourbon, European oak and red wine casks.





Tuoksu on makea ja täyteläisen maltainen. Runsaasti maitosuklaata, appelsiinia. Hapahko hedelmäisyys ja kevyt viinimäinen vivahde. Hieman raa’ahko yleisilme.

Maku on pehmeä ja makea. Suklaa tuntuu vahvana. Melko runsas maltaisuus ja kevyen öljyinen suutuntuma. Raikas sitruksisuus ja kevyt viinimäinen vivahde.

Jälkimaku on tasapainoinen, mutta jää lyhyeksi. Sherryistä hedelmäisyyttä, punaviinin happamuutta. Suklaa tuntuu edelleen vahvana. Maku jää lopulta hieman liian ohueksi ja loppuu kesken.

Glenfiddich Select Cask sisältää ihan hyviä aineksia, mutta kokonaisuus jää jotenkin keskeneräiseksi. Ikää ja täyteläisyyttä saisi olla enemmän, nyt nuoruus ja kypsymättömyys paistaa ikävästi läpi.