torstai 28. kesäkuuta 2012

Port Ellen 1982 24 yo, The Whisky Fair

Port Ellen 1982 24 yo, 59,6%. Bottled 2007. Sherry Butt. Bottled for The Whisky Fair. 509 bottles.

Tuoksu on todella makean sherryinen, jopa hieman äitelä. Hennosti turvesavua, raikasta mentholia. Turvesavu voimistuu hiljalleen nousten makeuden takaa enemmän esiin. Jotain lääkemäistä. Erikoinen.

Maku on makea, jopa sokeriliemimäinen. Tuhti savuisuus. Äitelä  makeus hallitsee. Sitruksista kirpeyttä ja kevyt tamminen vivahde.

Jälkimaku jatkuu ylimakean sherryisenä. Sitruksisuus tuo raikkautta. Turvesavua, puuta.

Hieman outo Port Ellen. Ällömakea sherryisyys, eikä viski ole tasapainossa oikein miltään kantilta. Ei omaan makuuni.

tiistai 26. kesäkuuta 2012

Port Ellen 1974/1990, G&M, Meregalli Import

Pitkästä aikaa lasissa Port Elleniä.

Port Ellen 1974/1990, 40%. Gordon & MacPhail, Meregalli Import Italy.

whiskysamples.eu

Tuoksu on huumaavan aromikas. Makea ja pehmeä savuisuuus (BBQ-kastike). Kypsä hedelmäisyys, makea maltaisuus. Taustalla raikas ja hieman suolainen tuulahdus. Tyypillistä Port Elleniä. Upea avaus.

Maku on pehmeä ja täyteläinen, jota raskas turvesavuisuus hallitsee. Raikasta sitrusta, hyvin hennosti tammea. Kypsiä makeita hedelmiä, tuoreita mausteyrttejä, nahkaa.

Savuisuus jatkuu tuhtina ja yllättävänkin makeana. Grillattuja kasviksia, hieman tervaa, tammea, salmiakkia ja sitrusta. Maku on todella pehmeä ja kauniin hitaasti hiipuva. Täyteläisyys säilyy loppuun asti.

Mahtava tuoksu sekä upean tasapainoinen ja maukas makuprofiili. Todella hieno Port Ellen. Fantastico!

sunnuntai 24. kesäkuuta 2012

Caol Ila 25 yo 1984 "The Grill"

Jatketaan Caol Ilan parissa, mutta tällä kerralla Sherrykypsytettynä. "The Grill" on nimensä mukaisesti pullotettu Aberdeenin The Grill-pubille, josta maistelun ohella saattoi ostaa pullon myös kotiinviemiseksi. Paikanpäällä "Grillissä" maisteltuna viski teki hyvän vaikutuksen, eikä pullon ostomahdollisuutta voinut jättää käyttämättä.


Caol Ila 1984 "The Grill" 25 yo, 50,3%. (Bottled by Duncan Taylor for The Grill, Aberdeen)

Tuoksu on vahvapiirteinen, pehmeä ja täyteläinen. Aromikas tuhti sherryisyyys, tumma suklaa, mustaherukka, runsas makea turvesavuisuus. Suklaata, kahvia, bbq-kastiketta.

Maku on todella pehmeä ja täyteläinen. Makean hedelmäinen sherryisyys sulautuu upeasti vahvaan turvesavuisuuteen. Tervaa, tummaa suklaata, kahvia. Aavistus tammea taustalla.

Jälkimaku jatkuu täyteläisenä ja suussasulavana. Sherryisyys kuivahtaa sopivasti. Savuisuus tuntuu vahvana vivahteena taustalla. Sopivasti iän tuomaa tammea. Pitkä ja herkullinen.

Loistava Sherrykypsytetty Islay-viski, joka tuo tyyliltään mieleen 1970-luvun sherryiset Ardbegit. Yksi maukkaimmista Caol Iloista mitä on kohdalle osunut.

torstai 21. kesäkuuta 2012

Caol Ila 21 yo 1977, Rare Malts Selection

Jatketaan savuisen Islay-viskin parissa.


Caol Ila 21 yo 1977, 61,3%. Bottled October 1999. Rare Malts Selection.

Tuoksu on raikkaan merellinen, suolainen ja lääkemäinen. Kuivaa vahvaa turvesavua sekä tammea.

Maku on runsaan tammen sävyttämä ja vahvan turvesavuinen. Suolaisuutta, raikasta sitrusta, vaniljaa. Voimakas!

Jälkimaku on pitkä ja vahva. Pehmeä, mutta tuhtina säilyvä turvesavuisuus sekä tammi hallitsevat. Suolaisuutta, sitrusta sekä kuivattuja trooppisia hedelmiä.

Pieni vesilisä parantaa makujen tasapainoa ja häivyttää tammisuutta taustalle.

Erittäin hyvä, vahvan tammisuuden sävyttämä Caol Ila. Tämä viski on hyvä esimerkki siitä, kuinka vuodet tammitynnyrissä muokkaavat viskiä, sillä niin selkeänä puun vaikutus tässä tuntuu. Makuprofiili poikkeaa jonkun verran vuosien 1975- ja 1978-versioista, jotka ovat kokonaisuutena ehkä hieman täyteläisempiä ja hedelmäisempiä (makeampia).

tiistai 19. kesäkuuta 2012

Talisker 12 yo (1970's bottling)

Kuva: whiskysamples.eu
Testissä upea vanha Talisker.


Talisker 12 yo, 43°GL, 94CLS. OB, especially bottled in Scotland for The distillers agency LTD. (Bottled 1970's)

Tuoksu on voimakas ja roteva. Runsas turvesavuisuus sekä sopivasti suolaisuuta. Tuhti hedelmäisyys, merellistä raikkautta, makeaa toffeeta.

Maku on pehmeä ja suussasulava. Turvesavuisuus tuntuu todella vahvana. Pehmeä kypsä hedelmäisyys, lakritsia, kahvia. Hyvää!

Jälkimaku on pitkähkö, joskin hieman ohut ja kirpakka. Turpeisuus on kuivaa ja voimakasta. Lopussa raikas sitruksinen / merellinen tuulahdus.

Todella hyvä ja vahvoja makuja omaava viski. Yksi parhaista (ellei paras) maistamistani Taliskereista.

sunnuntai 17. kesäkuuta 2012

Ardbeg Day 2012 Release

2.6.2012 vietettiin Ardbeg-viskin ystävien keskuudessa ensimmäistä Ardbeg-päivää. Eri puolilla maailmaa pidettyjä tilaisuuksia varten oli markkinoille laskettu myös tätä päivää varten luotu uusi Ardbeg-pullote, jota oli kyseisenä päivänä juhlaan osallisuvissa baareissa ja kaupoissa maisteltavissa ja myöskin pullottain ostettavissa. Valitettavasti meillä Suomessa pulloja ei ollut Alkon kautta myynnissä ja maistelukin rajoittui käsittääkseni vain yhteen ravintolaan Helsingissä. Paljon olisi siis vielä kehitettävää maassamme, ennenkuin täälläkin päästäisiin tasavertaiseen asemaan esim. monien muiden Euroopan maiden kanssa. Kyllä esim. Ruotsissakin pullojen myynti onnistui Systembolagetin kautta :(



Uusi pullote päätyi kuitenkin maisteluuni, (hieman viiveellä tosin) ja tässä tuntemukset:

Ardbeg Day 2012 Release, 56,7%

Tuoksu: Jo ensinuuhkaisu antaa viitettä siitä, että kyseessä on varsin tyypillinen nuori Ardbeg. Vahva turvesavuisuus sekä vanilja hallitsevat. Taustalla täyteläistä kypsää hedelmäisyyttä sekä kevyesti tammea.

Maku: Vahva ja palaneen savuinen. Hiiltä, vaniljaa, tammitynnyriä. Taustalla makeaa hedelmää, jossa viitteitä PX-sherrystä. (Kypsytykseen käytettyjä tynnyreitä ei ole kerrottu).

Jälkimaku: Kuivahko, ja edelleen voimakkaan savuinen. Hedelmäisyys kuivuu ja muuttuu selvästi happamaksi. Tammea ja tanniinisuutta.

Veden kera makea hedelmäisyys nousee selvemmin esiin ja viskistä löytyy toffeisia ja maitosuklaisia piirteitä. Hieman laimennettuna viski tuntuu myös täyteläisemmälle ja makujen tasapaino paranee.

Tämä ihan ok nuorehko Ardbeg edustaa sitä tyyliä, jota tältä tislaamolta on totuttu viime vuosina näkemään lukuisten pullotusten muodossa. Ihan hyvää, mutta tietty samankaltaisuus ja yllätyksettömyys näitä "nyky-Begejä" tuntuu vaivaavan.


torstai 14. kesäkuuta 2012

4 x 1972


Viime lauantaina tarjoutui mahdollisuus maistella rinnakkain neljä viskiä, joissa yhdistävänä tekijänä oli tislausvuosi 1972.

Ensiksi tarkasteluun pääsi Caperdonich..

Caperdonich 1972, 34 yo, 46,5%. Distilled 10.1972, bottled 05.2007. Cask No. 3246. Duncan Taylor , 220 bottles.


Tuoksussa vaniljaa, trooppista hedelmää sekä makeaa tammea.

Maku on raikkaan hedelmäinen ja hunajainen. "Ilmava" ja öljyinen suutuntuma. Kevyt puhdas tammisuus sekä runsaasti vaniljaa.

Jälkimaku on puhdas ja raikas. Mentholia, tammi tuntuu vahvahkona.

Puhdaspiirteinen ja raikas Caperdonich. Odotukset olivat kuitenkin korkeammalla kuin mitä tämä viski pystyi tarjoamaan. Huomattavan paljon parempiakin yksilöitä on tältä tislaamolta vastaan tullut. Vivahteikkuutta olisi saanut olla rutkasti enemmän.



Toisena maisteltavana oli Glen Grant..

Glen Grant 1972, 35 yo, 53,4%. Distilled 02.1972, bottled 12.2007. cask No. 1643. Duncan Taylor, 104 bottles.


Tuoksussa pehmeää toffeeta, maitosuklaata, hyvin kevyesti turpeisuutta, sekä raikasta marjaisuutta.

Maku on makea, hedelmäinen ja "karkkimainen". Makeaa kukkaisuutta, kevyesti tammea ja hyvin hento aavistus turvesavua. Hyvä.

Jälkimaku on kevyen turpeinen, suklainen ja kauniisti kuivuva. Kirpeää marjaisuutta, tammea.

Oikein hyvä ja vivahteikas Glen Grant. Maukas viski!


Kolmantena maisteluvuoron sai Sherrykypsytetty Macallan..

The Macallan 18 yo 1972, 43%. Bottled 1990.


Tuoksussa maitokahvia, suklaata, sekä maukas sherryisyys. Kypsää hedelmää, rusina, taateli. Tammi leikkaa makeutta sopivasti. Hyvä tasapaino. Vahva ja upea!

Maku on todella pehmeä ja täyteläinen. makeaa hedelmää, voimakas sherryisyys. luumu, rusina, kahvi, suklaa..  Tammi tuo taustalle sopivasti kuivuutta.

Jälkimaku on kaunis ja suussasulava. Loistava makujen tasapaino. Sherryisyys kuivahtaa ja tammi nousee todella tyylikkäästi esiin.

Upea, upea 18-vuotias Macallanilta. Klassikkotavaraa.


Setin päätti Ruotsin Systembolagetille pullotettu Ardbegin Single Cask..

Ardbeg 1972, Bourbon Hogshead No. 868. Distilled 24 Mar 1972, bottled 13 Oct 2004. 48,5%, 226 bottles.


Pehmeässä tuoksussa on runsaasti mehevän makeaa turvesavua. Kevyt tervaisuus, (yli)kypsiä troopisia hedelmiä. Vahva mutta tyylikäs tammisuus. Lääkemäisyyttä. Syvä ja runsas.

Maku on pehmeä ja todella maukas. Runsas makean tervainen turvesavuisuus, vanilja, toffee sekä kypsä hedelmäisyys. Runsas ja täyteläinen.

Jälkimaku tarjoaa pehmeää savuisuutta, tyylikästä tammea, kauniisti kuivuvaa hedelmäisyyttä ja aavistuksen suolaisuutta. Hieman karvas lääkemäinen vivahde. Pitkä ja upea.

Macallanista käytin sanaa klassikko ja sama pätee kyllä myös tähän Ardbegiin. Upea,"syvä" ja pehmeä makuprofiili, jonka perusteella on helppo ymmärtää, miksi Ardbeg on aikoinaan noussut suureen suosioon harrastajien keskuudessa. Nyt voimme vain uskoa ja toivoa, että tislaamo pystyisi tuottamaan tämän kaltaisia viskejä vielä tulevaisuudessakin.


Kokonaisuutena upea neljän viskin kattaus, kiitokset illan isännälle!







tiistai 12. kesäkuuta 2012

Mika Järvinen & Texas Tupolev, Suistoklubi 9.6.2012

Five Fifteen ja Crazy World yhtyeissä, sekä lukuisissa muissa projekteissa vaikuttanut Mika Järvinen saapui tällä kerralla Hämeenlinnan Suistoklubille Texas Tupolev nimeä kantavan kokoonpanon kera.
Reilut pari vuotta sitten samaisessa paikassa kuultiin Crazy World-kokoonpanolla Led Zeppeliniä, mutta nyt oli tiedossa hieman raskaampi ilta.
Ennakkotietojen mukaan luvassa oli rautaisannos 1970- ja 80-lukujen heavya ja hard rockia laidasta laitaan joten odotukset olivat korkealla.

Bändissä musisoivat:

- Mika Järvinen: Laulu
- Twist Twist Erkinharju: Rummut
- Tuomas Wäinölä: Kitara
- Mikko Määttä: Basso

Komeasti parilla Van Halen-kipaleella alkanut keikka olikin yhtä klassisen heavyrockin juhlaa ja illan aikana kuultiin loistavina versioina huikea sikermä klassikoita. Viihdyttävää ja mukaansa tempaavaa rokkia, jonka parissa ei pitkästymään päässyt. Järvisen ja bändin tulkinnat tekivat kunniaa alkuperäisesityksille, mutta myös "omia mausteita" ja sovituksia oli sekaan tyylikkäästi sekoiteltu.


Illan aikana kuultiin, (ulkomuistista):

- Runnin' With The Devil (Van Halen)
- Panama (Van Halen)
- Man on the Silver Mountain (Rainbow)
- Holy Diver (Dio)
- Jailbreak (Thin Lizzy)
- Cat Scratch Fever (Ted Nugent)
- Cold Sweat (Thin Lizzy)
- Doctor Doctor (UFO)
- I Don't Know (Ozzy Osbourne)
- Crazy Train (Ozzy Osbourne)
- Killed By Death (Motörhead)
- Ace of Spades (Motörhead)
- Living After Midnight (Judas Priest)
- Breaking the Law (Judas Priest)
- Looks That Kill (Mötley Crue)


Suiston lavalla koko yhtye näytti vankan ammattitaitonsa ja Järvinen osoitti jälleen olevansa tällä saralla yksi maamme parhaista lavaesiintyjistä. Hienoa!

Ps. Crazy World julkaisee uuden, pitkään odotetun levyn heinä-elokuun vaihteessa. Odotan mielenkiinnolla!




sunnuntai 10. kesäkuuta 2012

Rockin' Hellsinki 7.6.2012: Mötley Crue, Hardcore Superstar, Crashdiet


Helsingin Kaisaniemessä koettiin torstai-iltana mukava rockjuhla, jota tähditti Amerikkalainen Mötley Crue. Viimeksi näin bändin Tampereen Sauna Open Airin lavalla vuonna 2009 joten kolmen vuoden tauon jälkeen oli mukava jälleen katsastaa bändin lavakunto.

Ennen  Mötley Cruen esitystä lavalla nähtiin kuitenkin pari kokoonpanoa Ruotsista.

Crashdiet avasi illan ihan kohtalaisesti. Räväkkä, hieman punkhenkinen esitys oli ajoittain ihan hauskaa seurattavaa, mutta välillä vajottiin kyllä syvälle mitäänsanomattomien kappaleiden suohon. Bändi sai liki tunnin esiintymisaikaa, mutta hieman lyhyempänä ja tiiviimpänä setti olisi varmaankin toiminut nyt kuultua paremmin.

Crashdiet


Hardcore Superstar sitä vastoin yllätti positiivisesti. Tunnin setti oli viihdyttävä ja mukaansatempaava. Hyvä esitys ja ennen kaikkea tasokkaita ja tarttuvia kappaleita, joita oli mukava kuunnella lämpimässä kesäillassa. Tähän bändiin täytyykin tutustua levyjen muodossa tarkemmin..

Hardcore Superstar


Mötley Crue oli, kuten yleensäkin, todella viihdyttävä. Suuren taustascreenin upea kuvitus ja videot, vähäpukeiset tanssitytöt, Tommy Leen huikea "vuoristorata"-rumpusetti, sekä loistava kappalelista takasivat viihtyvyyden.


Setti oli kasattu "best of"-periaatteella, joten uudemmasta tuotannosta mukana oli vain viimesimmän Mötley-albumin nimiraita Saints of Los Angeles ja muuten pitäydyttiin 1980-luvun hittien parissa.
Todella mukaansatempaava ja vauhdikas esitys, jonka jälkeen oli mukava suunnata hymyssä suin kohti kotia ja uusia seikkailuja.



Mötley Cruen setti, 90 min:

- Wild Side
- Live Wire
- Too Fast for Love
- Saints of Los Angeles
- Shout at the Devil
- Don't Go Away Mad (Just Go Away)
- Same Ol' Situation (S.O.S.)
- Looks That Kill
- Piece of Your Action
- Primal Scream
- Smokin' in the Boys' Room
- Drum Solo
- Dr. Feelgood
- Girls, Girls, Girls
- Home Sweet Home
- Kickstart My Heart





keskiviikko 6. kesäkuuta 2012

Bowmore 10 yo 2001, PX-Sherry Finish, Creative Whisky Company, Exclusive Casks

Jatketaan vielä yhdellä Bowmorella..

Bowmore 10 yo 2001, 56,2%. Distilled 13th March 2001.  PX-Sherry Finish, Cask No. 22. Creative Whisky Company, Exclusive Casks.


Tuoksu on runsas ja voimakas. Vahva makea sherryisyys, melko runsas turvesavuisuus, kevyt tervaisuus sekä taustalla raikas eukalyptuksen vivahde. Ei huono!

Maku on todella vahva ja maukkaan sherryinen. Kuivahko turpeisuus taittaa makeutta. Hapahkoa marjaisuutta, makeaa kukkaisuutta sekä aavistus tervaa. Raikasta yrttisyyttä.

Jälkimaussa kuiva turvesavuisuus nousee selkeämmin esiin. Tervaleijonaa / suolaista salmiakkia, yrttisiä ja mentholisia vivahteita (yskänlääke). Sherryisys säilyy vahvana ja kypsän hedelmäisenä.

Ikäisekseen yllättävänkin monimuotoisen makuprofiilin omaava Bowmore. Tässä viskissä "Sherryfinistely" on onnisunut todella hyvin. Erittäin maukasta, todella positiivinen yllätys!

sunnuntai 3. kesäkuuta 2012

Bowmore 12 yo Enigma

Arvioitavana Bowmoren "travel retail"-valikoimasta löytyvä tuote.


Bowmore Enigma poikkeaa tislaamon 12-vuotiaasta standardipullotteesta kypytykseen käytettyjen tynnyreiden osalta merkittävästi. Perusversiossa valtaosa käytetyistä tynnyreistä on ex-Bourbonia ja seassa pieni osa ex-Sherryä, kun taas Enigmassa osat ovat päinvastoin, eli Sherry on hallitseva.


Bowmore 12 yo Enigma, 40%. (+-2009)

Tuoksu on pehmeähkö, kypsän hedelmäinen ja nuotiosavuinen. Luumua, tummaa suklaata, tupakkaa, hieman sitruksista kirpeyttä. Runsaasti sherykypsytettyä viskiä sisältäväksi tuotteeksi melko kevyt.

Maku on pehmeä ja maukas. Makeaa tervaisuutta, kuivahkoa sherryä. Turvesavuisuus tuntuu kevyempänä kuin perusvalikoiman 12-vuotiaassa. Taustalla suolaisuutta (lakritsi), raikasta yrttisyyttä sekä makean kukkainen vivahde.

Jälkimaku latistuu hieman ohueksi ja on melko lyhyt. Kypsä hedelmäisyys, terva, suklaa ja kevyehkö turpeisuus. Sitrusten kirpeyttä, viinimäistä happamuutta.

Ihan kiva perustuote tämäkin. Makeampi ja ehkä hieman tasapainoisempi kuin perusvalikoiman 12 yo, mutta taas toisaalta kokonaisuutena hieman tylsähkö. Täyteläisyyttä ja jotain vivahteikkuutta kaipaisin lisää. Hintaluokassaan kuitenkin varsin kelpo tuote.



perjantai 1. kesäkuuta 2012

4 x Bowmore 12 yo

Testissä neljä eri aikoina pullotettua 12-vuotiasta Bowmorea.

Aloitetaan uusimmasta, eli tänä vuonna pullotetusta ja uuden raikkaan pakkausilmeen saanneesta versiosta.

Bowmore 12 yo, 40%, (2012)


Tuoksu on runsas ja kevyen turvesavuinen ("nuotiota"). Kypsä hedelmäisyys, taustalla aavistus sitrusta.

Maku tarjoaa suklaata, hapahkoa hedelmäisyyttä ja kevyesti turvesavua (hiiltä). Taustalla mukava raikkaus. Islay-viskiksi keveä ja "ilmava" yleisilme.

Jälkimaussa tuntuu kevyen tervaista savuisuutta, joka on hieman kitkerää. Kuivaa mallasta, tammea, kuivaa hedelmäisyyttä. Monille Bowmoreille tyypillistä mustaherukkaisuutta nousee hentona esiin.

"Perushyvä" Bowmore. Tälle viskille kannattaa antaa aikaa lasissa, sillä hapen vaikutus tuntui avaavan makua ja hennot vivahteet pääsivät nousemaan esiin.



Bowmore 12 yo, 40%, (+-2009)


Hyvin samankaltainen kuin 2012-versio, mutta hedelmäisyys on enemmän "keltainen" (aprikoosi, ananas, banaani...) ja savuisuutta tuntuu hieman vähemmän. Myös väri on tässä aavistuksen vaaleampi. Lopulta erot ovat kuitenkin varsin marginaaliset, eli varmaankaan mitään reseptiikkamuutosta ei pakkausuudistuksen yhteydessä ole tehty, vaan kyse on "luonnollisesta" vaihtelusta eri pullotuserien välillä.



Bowmore 12 yo, 40%, (+-2005)


Tämä viski eroaa edellisestä kaksikosta jonkun verran. Savuisuus on tässä selvästi voimakkaampaa ja tuntuu jopa hyvinkin vahvana ja hallitsevana. Makuprofiili on myös selvästi kuivempi kuin uudemmissa versioissa. Samalla viski on hieman kitkerähkö ja jopa hieman raa'an oloinen. Tästä jää hieman keskeneräinen vaikutelma, ikää saisi olla lisää?



Bowmore 12 yo, 43%, (+-1999)


Tästä löytykin jo juttua: Yleisesti, sekä makukuvaus saman aikakauden miniatyyriversiosta.

Edelleen tässä on jotain maagista. Makeaa tervaista savuisuutta, salmiakkia, runsasta kukkaisuutta (laventeli). Upean herkullinen kokonaisuus. Tämä versio on jakanut mielipiteitä vahvasti, mutta itselläni juuri tämä makean tervan, laventelin ja pienen suolaisuuden (salmiakki/lakritsi) kombinaatio toimii aivan loistavasti. Herkkua!


Bowmore 12 yo:n erilaisia pakkauksia vuosien varrelta