tiistai 31. tammikuuta 2012

Cadenhead'sia Hämeenlinnassa osa 1: Mortlach


Hämeenlinnan "The Local Whisky Clubin" perjantaisessa tastingissa maisteltiin Skotlannin vanhimman itsenäisen pullottajan Cadenhead'sin viskejä. Tastingsetissä oli mukana viisi pullotetta ja tässä arvioni ensimmäisenä maisteluvuorossa olleesta sherryisestä Mortlachista.





Mortlach 16 yo, distilled 1988, bottled May 2005, 58,1%, Butt, 666 bts.



Tuoksu on luumuinen, lämmin ja pehmeän tasapainoinen. Runsas kypsä hedelmäisyys hallitsee. Suklaata, taatelia, viikunaa. Taustalla hieman kirpeyttä. Hyvä!

Maku on kuivahkon sherryinen ja vahvapiirteinen. Runsaasti kuivattuja hedelmiä, suklaata, vanhaa tammea. Täyteläinen suutuntuma. Maukas.

Jälkimaku tarjoaa lisää maukasta sherryisyyttä. Taustalla miellyttävä havupuun vivahde sekä hieman suolaisuutta. Pitkä ja lämmittävä.



Erittäin hyvä ja tasapainoinen Mortlach, jonka upea luumun tuoksu on lähes lumoava.

Huomenna vuorossa Pulteney...



sunnuntai 29. tammikuuta 2012

Amaranthe & Amoral, Klubi Tampere 26.1.2012


Liki pari vuotta sitten Amaranthe esiintyi Tampereella yhdessä Kamelotin kanssa (juttu) ja tuolloin vasta ensisinglen julkaissut yhtye vakuutti lavalla energisellä esiintymisellään.
Tuon keikan jälkeen bändin pirteä ensialbumi Amaranthe näki päivänvalon ja nyt tammikuussa 2012 oli vuorossa ensimmäinen Suomenkiertue pääesiintyjän roolissa.



Suunnaksi siis Tampereen klubi, jossa luvassa oli hyvää melodista heavyviihdetta.
Klubin illan avasi  kotimainen Amoral, jonka tasapaksu ja kliseinen esitys ei sytyttänyt ainakaan minua. Keikka, mistä ei jäänyt oikein mitään mieleen.


Amaranthe sitä vastoin onnistui omassa tunnin setissään  mainiosti. Hyvät melodiat, kolme toisistaan poikeavaa laulajaa ja hyvä fiilis. Laulajatar Elize Ryd on lavalla säteilevä ja hauskasti popahtavia / raskaita sävyjä yhdistelevät kappaleet toimivat livenä mainiosti.

Kun bändillä on takana vain yksi julkaistu albumi, riittää kappalemateriaali vain tunnin settiin, mikä on toisaalta sääli, sillä tätä iloista musisointia olisi kuunnellut kauemminkin.

Viihdyttävä ilta!














torstai 26. tammikuuta 2012

Port Ellen 1982/2007 DL OMC for Vinoble Finland

Aikoinaan kohua ja suurta innostusta Suomen viskiharrastajien keskuudessa herättänyt "Suomi-Ellen" nyt vihdoin myös täällä blogissa.

Port Ellen 1982 24 yo, 50%. Sherry Butt. Distilled Nov 1982, bottled Aug 2007. Douglas Laing Old Malt Cask for Vinoble Finland. DL ref 3652. 228 bottles.

Tuoksu on "paksu", runsaan sherryinen ja tervaisen savuinen. Märkää nuotiota, kypsiä hedelmiä. Runsas, mutta hieman "tunkkainen".

Maku on pehmeä, runsaan turvesavuinen ja kuivan sherryinen. Kuivattuja sekahedelmiä, hiiltynyttä puuta, heinää. Maku ei ole aivan niin täyteläinen kuin tuoksu antoi olettaa. Taustalla raikasta makeahkoa sitrusta (appelsiini).

Jälkimaku on kuivan savuinen, vahvapiirteinen ja pitkä. Leirinuotiota, tammea, vahvaa suklaata.

"Perushyvä" sherryinen Port Ellen. Erityisen hienoa on se, että tämä pullote saatiin aikoinaan Suomeen. Voidaankin sanoa, että tämä viski oli aikansa suuri kulttuuriteko kun ajatellaan koko ajan nousevaa ja kehittyvää viskiharrastusta maassamme.


keskiviikko 25. tammikuuta 2012

Bowmore 1989 Malts of Scotland Cask 11004

Maistelussa vaihteeksi Bowmorea.

Bowmore 1989, 51.2%. Distilled 10/1989, bottled 10/2011.  Malts of Scotland, Bourbon Hogshead MoS11004, 238 Bottles.

Tuoksu on kevyt ja "puhdas". Hentoa trooppisten hedelmien makeutta, vaniljaa, sitrusta. Ei juurikaan turpeisuutta.

Maku on pehmeä ja "tasainen". Keltaisia hedelmiä, vaniljaa, hyvin hentoa turpeisuutta, tammea. Ei suuria vivahteita.

Jälkimaku on maukkaan trooppisen hedelmäinen ja raikkaan marjainen. Taustalla kevyt kuivahko turpeisuus.

Ihan maukas ja "helppo" Bowmore. Kokonaisuus on kuitenkin ehkä liian tasainen, eli jotain särmää/vivahteikkuutta kaipaisin tähän reippasti lisää. Nyt tämä viski putoaa liian helposti "maista ja unohda"-osastoon.

maanantai 23. tammikuuta 2012

Cardiant & Battle Beast, Sirkus Hämeenlinna 20.1.2012

Pitkästä aikaa saatiin Hämeenlinnassakin nauttia raskaasta rockista livenä, kun Sirkuksen lavalle astelivat paikallinen Cardiant sekä ryminällä heavykansan tietoisuuteen noussut Battle Beast. Vaikka lavalla nähtiin kaksi kiinnostavaa kokoonpanoa, niin Sirkukseen oli vaivautunut perjantai-iltana vain kourallinen kuulijoita. Taitaapa olla niin, että paikallinen heviväki on talviunilla...

Cardiant avasi illan - ja hyvin avasikin. Melodinen power metal soi mallikkaasti ja setti oli varsin viihdyttävä. Taustalaulajattarella vahvistettu kokoonpano näytti viihtyvän lavalla ja esiintymisen iloisuus välittyi hyvin myös katsomoon. Erittäin hyvä setti.




 













Battle Beast ei myöskään antanut vähäisen yleisön haitata, vaan runsaasti kehuja lavaesiintymisestään kerännyt yhtye pystyi täysipainoiseen suoritukseen myös pienen yleisön edessä.


Battle Beast tarjosi kuulijajoukolle energistä, vahvaa ja häpeilemättömän kliseistä 1980-lukuvaikutteista heavya, jossa yhtyeen kappalemateriaaliin ja soundimaailmaan on ammennettu vahvoja vaikutteita legendaarisilta yhtyeiltä kuten Manowar, Accept tai Judas Priest. Miinusta tosin täytyy antaa oman materiaalin tasapaksuudesta ja yhtye kaipaisikin pikaisesti monipuolisempia kappaleita tuomaan lisäväriä ja tehoa esityksiin. En ole mikään suuri BB-fani, enkä tunne bändin kappaleita paria "radiohittiä" lukuunottamatta, mutta tunnin keikkasetti oli kuitenkin hyvä ja viihdyttävä. Ei minusta vieläkään fania tullut, mutta ihan kelpo kuvan kuitenkin tämä yhtye itsestään jätti.




lauantai 21. tammikuuta 2012

Tomatin Decades

Tomatin Decades sisältää viskejä, jotka on tislattu Tomatinin tislaamomestari Douglas Campbellin alaisuudessa viidellä eri vuosikymmenellä. Sekoitus sisältää Tomatin-viskejä vuosilta 1967, 1976, 1984 (Refill Sherry Casks), sekä 1990 ja 2005 (First Fill Bourbon Casks.
Samaa ideaa eri vuosien / vuosikymmenten viskien sekoittamisesta ovat käyttäneet myös mm. Ardbeg (Rollercoaster) sekä Glenfarclas (175th. Anniversary).

Tomatin Decades, 46%. 9000 bottles, (2011)

Tuoksu on raikkaan hedelmäinen ja voimakkaan salmiakkinen. Omenaa, kirpeää yrttisyyttä, kuivaa mallasta.

Maku on melko terävä ja kuivahko. Kirpeää hedelmää, kuivaa mallasta sekä hivenen turvetta. Kevyt ja hieman suolainen.

Jälkimaku jatkuu kirpeänä. Taustalta nousee esiin makeaa trooppista hedelmää sekä lakritsisalmiakkia. Maku loppuu kuitenkin melko lyhyeen.

Eipä tämä Tomatin-versio oikein säväyttänyt, mutta tulipahan maistettua. Tämänkaltainen hieman kirpeä ja kuivahko makuprofiili ei ole minua varten..




torstai 19. tammikuuta 2012

Caperdonich 1972 39 yo, The Whisky Agency

Tällä kerralla lasiin eksyi todella loistavaksi pullotukseksi osoittautunut Caperdonich.

Caperdonich 1972, 39 yo, 52,8%. Bottled 2011. Ex-Sherry Hogshead. The Whisky Agency Private Stock, 57 bottles.

Tuoksussa kaakaota, runsaasti hedelmää, sekä makeaa kukkaisuutta. Vaniljajäätelöä, kypsiä trooppisia hedelmiä, kaunis sherryisyys. Taustalla miellyttävänä vivahteena mäntymetsän raikkautta sekä herukkaa. Upea!

Tämä viski on kuivahkon sherryinen ja hienon monivivahteinen "hedelmäpommi", jonka suun täyttävä maku avautuu harvinaisen upeaksi. Hedelmää - Mango, kirsikka, luumu, kypsä omena. Taustalla oliivien suolaisuutta, hento tammen vivahde sekä makeaa viinimäisyyttä.

Jälkimaku jatkuu herkullisissa merkeissä. Hedelmät, tammi, vahva kaakao sekä mukava suolaisuus muodostavat upean tasapainoisen ja vahvan kokonaisuuden. Ja tätä makunautintoa riittää todella pitkään!

Yksinkertaisesti loistava Caperdonich. Upea upea viski ja paras maistamani versio tältä tislaamolta. Viskivuoden 2011 ehdotonta kärkeä!!


maanantai 16. tammikuuta 2012

Purple Night 2012 - Rainbow All Night Long, Tavastia Helsinki 14.1.2012



PSOF:n jo vuotuiseksi perinteeksi muodostuneessa Purple Night-tapahtumassa Helsingin Tavastialla oli pääosassa tällä kerralla Rainbown musiikki.
Kolmetuntiseen tapahtumaan oli saatu jälleen mukaan nimekäs kotimainen "house band", sekä nippu vierailevia artisteja.

Illan aikana musisoinnista vastasivat:

Jukka Lewis
House Band:

Lacu Lahtinen: Rummut
Klaus Wirzenius:Basso
Okke Komulainen:Koskettimet
Mika Lamminsivu: Kitara

Toinen Rumpali:

Hannu Auvinen

Vierailevat kitaristit:

Anssi Kela
Nikolo Kotzev
Tommy O
Juha Tikka

Laulusolistit:

Tommy O
Jukka Lewis (myös basso muutamassa kappaleessa)
Jukka Nummi
Peter James Goodman

Taustalaulu:

Päivi Petäjämäki
Riitta Myllymäki


Riitta Myllymäen laulaman herkän "Somewhere Over The Rainbow"-intron jälkeen homma pyörähti bändin osalta liikkeelle Stranger In Us All-albumin reippaalla "Wolf To The Moon"-kappaleella ja jatkoa seurasi lähes taukoamatta luvatut täydet kolme tuntia.
Illan settilista ei juuri toivomisen varaa jättänyt, sillä Rainbown hittimateriaalia kuultiin tasaisesti vuosien 1975 - 1995 väliltä ja ohjelmistoon oli mahdutettu peräti 29 kappaletta.


Tapahtumaan koottu yhtye kuulosti erittäin hyvälle ja tasaisin väliajoin vaihtuvat laulajat hoitivat jokainen omat tonttinsa esimerkillisesti. Laulusolistien lisäksi myös vierailevat kitaristit toivat soppaan omat mausteensa, jossa esim. Anssi Kelan tyylikäs tulkinta poikkesi täysin vaikkapa "Bulgarialais-Ahvenanmaalaisen" Nikolo Kotzevin loihtimasta astetta "rujommasta" äänimaailmasta. Kotzev osoitti olevansa erikoinen ja hyvä kitaristi, joka on tehnyt aiemminkin yhteistyötä Purple-sukupuun musiikin parissa, esimerkiksi Joe Lynn Turnerin ja Glenn Hughesin kanssa. Hienoa, että Nikolo saatiin vihdoin myös Helsinkiin esiintymään.

Nikolo Kotzev

Anssi Kela

Taustalaulajat toivat kappaleisiin mukavaa lisäväriä ja elävyyttä, joskin ajoittain ainakin osaan salia taustalaulu hukkui melko pimentoon. Muutenkin soundit tuntuivat vaihtelevan loistavasta toisinaan hieman "puuroutuvaan" äänimaailmaan. Pääosin esityksissä pysyttiin vahvasti plussan puolella, vaikka esim. "I Surrender" meni syystä tai toisesta jotakuinkin täysin penkin alle.


Mukava ilta hyvän musiikin parissa oli ohi jopa liiankin nopeasti. Kiitokset illan esiintyjille ja PSOF:lle, upeaa työtä jälleen kerran!


Helsingissä 1998 perustettu Perfect Strangers of Finland PSOF ry on Deep Purplen ja heidän managementinsa Thames Talent Ltd:n hyväksymä virallinen Deep Purple -yhdistys Suomessa.


sunnuntai 15. tammikuuta 2012

Tullibardine 1488 Whisky Beer

Vaihteeksi hyppäys oluen maailmaan, viskiä kuitenkaan täysin unohtamatta.

Tullibardine 1488 Whisky Beer, 7%. (Brewed with Scottish water and malted barley used in the distillation process. Then gently conditioned in oak casks used to mature Scotch Whisky)

Väri on tummahkon kullankeltainen ja vaahto ohut ja todella nopeasti haihtuva.

Pehmeä ja tasapainoinen tuoksu on hedelmäinen, maltainen, makeahko ja hieman paahtunut.

Maku on pehmeä ja kohtalaisen täyteläinen. Makeaa maltaisuutta ja herkullista hedelmäisyyttä. Taustalla "Tullibardine-viskin sitruksista raikkautta (mielikuvitusta?).

Jälkimaku tarjoaa runsaasti hedelmää ja makeus säilyy yllättävän hyvin. Hento kuivempi "puraisu" taustalla, sekä ripaus sitrusta.

Pehmeä ja mukavan hedelmäinen, joskaan ei lopulta kovinkaan persoonallinen Ale. Alkoholi pysyy kauniisti piilossa, mikä tekee oluesta varsin helposti nautittavan. Viskin osuus  jää lopulta malko vaimeaksi. Menee sarjaan "ihan kiva".







lauantai 14. tammikuuta 2012

Rainbow All Night Long

Muistutellaan vielä, että tänään lauantaina Helsingin Tavastialla on luvassa kolmen tunnin annos upeaa Rainbow-herkkua otsikolla Purple Night 2012 - Rainbow All Night Long! Jos melodinen hard rock on lähellä sydäntä, niin tätä ei kannattane missata.. Showtime klo 20. See you there!


torstai 12. tammikuuta 2012

Glenfarclas 25 yo

Glenfarclas 25 yo, 43%, (50ml)

Tuoksu on monimuotoinen ja vivahteikas. Trooppista hedelmää, makeaa sherryä, marjojen raikkautta. Runsaasti hunajaa sekä hyvin kevyesti turpeisuutta. Hieno.

Maku on makean hedelmäinen. Tuoksun tavoin trooppista hedelmää, toffeeta sekä hunajaa. Kevyt maltaisuus, tyylikäs sherryisyys.

Jälkimaku on raikkaan hedelmäinen ja nyt myös kevyt tammen vivahde nousee esiin. Sitruksista kirpeyttä, kuivaa sherryä, vahvaa tummaa suklaata. Todella pitkään kestävä.

Tyylikäs ja maukkaan hedelmäinen viski. Hyvä Glenfarclas, mutta jotain jäin kuitenkin vielä kaipaamaan.. Ehkä täyteläisyyttä ja makujen "syvyyttä"olisi saanut olla enemmän.



keskiviikko 11. tammikuuta 2012

Glenfarclas 21 yo

Glenfarclas 21 yo, 43%, (50ml)

Tuoksu on täyteläinen ja runsas. Pehmeää toffeeta, hennosti turvesavua. Raikasta sitrusta, kuivahkoa sherryisyyttä. Kuitenkin melko suoraviivainen.

Maku on kevyehkö, maltainen ja "puhdas". Kevyt sherryisyys, kuiva hyvin hento turpeisuus. Taustalla tuoreiden yrttien raikkautta.

Jälkimaku on kuivahko. Kuivatut hedelmät, runsas maltaisuus sekä hento turpeisuus tuntuvat edelleen päällimmäisinä.  Raikas, mutta hieman ohut.

Kevyehkö Glenfarclas, josta on alkuun hieman hankala saada otetta. "Avauduttuaan" kuitenkin tasapainoinen ja tyylikäs kokonaisuus. Hienostuneempi kuin 15 yo.