sunnuntai 27. helmikuuta 2011

Pretty Maids - DOM Helsinki 25.2.2011


Tanskalaisbändi Pretty Maids saapui vihdoin Suomeen lähes 20 vuoden tauon jälkeen. Muistikuvat 1980/1990-lukujen taitteen keikoilta alkoivatkin olemaan jo hieman hataria ja nyt olikin oiva tilaisuus päivittää tilanne.

Odotukset olivat ennen keikkaa verraten korkealla, sillä hyvää materiaalia oli illan setissä luvassa. Melodista heavya soittava Pretty Maids julkaisi jo 1980-luvulla pari varsin hyvää albumia, (esikoinen Red Hot and Heavy ja sitä seurannut Future World). Viime vuonna julkaistu levy Pandemonium taas osoitti, että bändi on edelleen hyvässä vireessä.

Keikalla saatiinkin laaja otos yhtyeen tuotannosta ja pääasiassa jo keski-ikään ehtinyt mukavan runsas rockyleisö sai kyllä pääsylipuille vastinetta.
Energinen esitys tempaisi mukaansa ja yleisö elikin mukana poikkeukellisen hyvin koko konsertin ajan. Bändi oli todella hyvä ja settilista loistava, tunnelman noustessa koko ajan korkeammalle keikan edetessä.

Uusi DOM toimi keikkapaikkana hienosti. Tyylikäs sisustus poikkeaa edukseen monista muista rock clubeista ja oikeastaan joka puolelta salia on hyvä näkyvyys lavalle ja yläkerrasta löytyy vielä runsaasti mainioita "parvipaikkoja".

Hieno ilta hyvän rockmusiikin parissa!


Yliviivatun kappaleen paikalla kuultiin "We Came To Rock". "Red Hot and Heavya" edelsi "Yellow Rainin" intro ja kappaleen keskellä kuultiin parin minuutin pätkä "Smoke On The Wateria"


perjantai 25. helmikuuta 2011

Uisge 2011 & Jameson


Nyt on aika päättää tältä erää raportit Uisge-tapahtumasta, mutta yksi tasting on vielä käsittelemättä. Viimeisenä maistelusessiona vuorossa oli viskiä Irlannista ja laseissa Jamesonia.
Viskejä esittelemässä oli Jameson Brand Ambassador Judith Wilson.

Ensimmäisenä maisteluvuorossa oli

Jameson 12 yo, 40%

Viski on kypsytetty sherrytynnereissä.

Viski on maukas, erittäin pehmeä ja kevyen sherryinen. Puhdaspiirteinen kokonaisuus, johon sherry tuo mukavan lisänsä, kuitenkaan nousematta liian hallitsevaan rooliin. Taustalla hento tammisuus, sekä puhdas viljaisuus.

Hyvää ja helposti juotavaa viskiä, ihan kiva.


Mitä tapahtuu, kun kypsytysikää nostetaan kuudella vuodella? Vuorossa

Jameson 18 yo, 40%.

Sekoitus ex-Bourbon, sekä ex-Oloroso Sherrytynnyreistä, sekä viimeistelty lopuksi 1st fill Bourbontynnyreissä.

Tuoksu on aromaattinen, makeahko ja vivahteikas. Runsas hedelmäisyys tuntuu miellyttävänä ja tasapainoisena. Pehmeä ja tyylikäs.

Maku on erittäin pehmeä, suussasulava, makean öljyinen ja varsin herkullinen. Toffeeta, aavistus tammea, pähkinää sekä mukavaa raikkautta.

Jälkimaku on kuin pussillinen hedelmäkarkkeja. Maukas, öljyinen ja pitkä. Taustalla raikasta marjaisuutta.

Kevyt "Irlantilaistyylinen" viski, mutta uskomattoman monipuolinen makuprofiili. Suuri yllättäjä. Hyvää.


Kolmantena ja samalla viimeisenä testiin Jamesonin "Lippulaiva"

Jameson Rarest Vintage Reserve, 46%

Kypsytyksessä on käytetty ex-Bourbon, sekä ex-Port-tynnyreitä

Tuoksu on pehmeä ja täyteläinen, sekä kypsän hedelmäinen. Keveys ja raikkaus säilyvät mukavasti. Taustalla mausteisuutta, sekä aavistus salmiakkisuutta.

Maku on todella täyteläinen ja erittäinen pehmeä. Maku alkaa kevyenä ja "vaimeana", mutta kehittyy ja voimistuu pikku hiljaa, puhjeten vasta lopussa "täyteen kukkaansa". Kypsä hedelmäisyys, raikas tammisuus, sekä mausteöljyinen suutuntuma luovat hyvän kokonaisuuden.

Jälkimaussa viskin makuprofiili kehittyy edelleen. Maku voimistuu ja voimistuu, kestäen joka siemaisulla todella pitkään. Jälleen tasapainoinen hedelmäisyys hallitsee, taustallaan sopivasti kuivattavana elementtinä puhdasta ja raikasta viljaisuutta, sekä kiehtovaa mausteisuutta.

Upeasti loppua kohti nousevan makuprofiilin omaava viski. Erittäin pehmeä ja maukas, herkullinen tuote. Hinta-laatusuhdetta arvioitaessa tämä viski on kuitenkin valitettavan kallis, joten 18-vuotias olisi selkeästi mielekkäämpi ostos kotikaappiin.

Hienoja viskejä Irlannista, jotka yllättivät skottiuskollisen allekirjoittanaan todella positiivisesti.




18 yo batch code

torstai 24. helmikuuta 2011

Glendronach 1972 38 yo #718


Jatketaan yhdellä hienolla Glendronachilla:

Glendronach 1972 38yo, 51,5%, Distilled 1972, bottled July 2010, Oloroso Sherry Butt #718, 396 bottles

Tuoksu on vivahteikas ja kaunis. Kuivahko sherryisyys ja raikas marjaisuus hallitsevat. Syvä ja täyteläinen, hienostuneen nahkainen. Vahva herukanlehtien aromi. Hieno!

Maku on vahvan herukkainen, monipuolinen ja yhdellä sanalla sanoen upea. Sherryisyys levittäytyy pehmeänä ja tasaisena. Taustalta nousee voimakas mustaherukanlehtien vivahde. Korkea ikä tuntuu sopivan kuivattavana elementtinä, mutta ei lainkaan puisena, vaan ennemminkin täyteläisen nahkaisena.

Pitkä jälkimaku jatkuu herkullisena. Herukkaa, kuivaa sherryä, tuoreita raikkaita yrttejä, keväistä ruohoa. Aavistus tyylikästä tammea. Kaunis ja vivahteikas loppu.

Erittäin hyvä sherrykypsytetty viski. Jälleen on jännä huomata, kuinka näistä vuoden 1972 tynnyreistä tuntuu löytyvän järjestäen monipuolisempia makuvivahteita kuin vaikkapa vuoden 1971 vastaavista. 1972 on ollut hieno vuosi Glendronachilla, samoin kuin esim. 1976 on Benriachilla.

tiistai 22. helmikuuta 2011

Uisge 2011 & Benriach / Glendronach



Jatketaan jälleen yhdellä Uisgessa koetulla tastingilla. Nyt vuorossa tuotteita samassa omistuksessa olevilta kahdelta tislaamolta, eli Benriach & Glendronach. Tislaamoita ja viskejä paikalla oli esittelemässä Alistair Walker.


Glendronach 15 yo Revival, 46% onkin jo aiemmin tässä blogissa käsitelty ja hyvälle maistui edelleen. Maukas sherryisyys ja täyteläinen suutuntuma. Hyvää!



Benriach 15 yo Pedro Ximinez Sherry Wood Finish, 46%
tarjosi kevyempää otetta ja makeampaa sherryisyyttä:

Tuoksussa makeaa hedelmäisyyttä, yleisilmeen ollessa mukavan raikas ja pehmeä.

Maku on huomattavan makea ja hedelmäinen, sherryn hallitessa makuprofiilia. Suuntuntuma jää yllättävän ohueksi ja viski on sherryviimeistellyksi tuotteeksi varsin kevyt.

Jälkimaku kuivuu reippaasti ja valitettavasti maku latistuu liikaa, tullen jopa "vetiseksi".

Ihan ok, mutta kokonaisuus kaipaisi lisää rotevuutta.


Benriach 12 yo Horizons, 50%. Triple Distilled. Finished 3 years in Oloroso Sherry Casks.

Tuoksu on makeahko ja pehmeän hedelmäinen. Mukava savuisuus pyörii taustalla.

Maku on makea, kevyen sherryinen ja hennon savuinen. Suutuntuma on varsin pehmeä, vaikka alkoholiprosentti on 50.

Jälkimaku on hedelmäinen, keveä, aavistuksen savuinen. Joku "sivumaku" pyrkii rikkomaan kokonaisuutta, (Suolaisuus?).

Ihan hyvä viski, joskaan makujen tasapaino ei ollut parhaasta päästä.


GlenDronach 1994. 15yo, 55,5%. Distilled 15.7.1994, bottled 6/2010. Pedro Ximinez Sherry Puncheon. Cask no 1498. 737 bottles. Specially selected and bottled exclusively for Finland.

Tästäkin jo aiemmat kommentit blogista löytyy. Nyt viski tuntui hieman tasapainoisemmalle kuin aiemmassa arviossani, mutta jälkimaun ohuus ja terävyys häiritsevät edelleen.



Glendronach 1971 39 yo, 48,8%. Oloroso Sherry Butt 489. Distilled 25.2.1971, bottled 6.2010. 541 bottles.

Tuoksu on kevyehkö. Pehmeää sherryisyyttä, maitokahvia. Makeahko hedelmäisyys. Ajan kanssa avautuu ja tuoksu "syvenee" enemmän tumman suklaan suuntaan.

Maku on todella pehmeä ja runsaan sherryinen. Kypsiä, makeita hedelmiä, karamellisoitua sokeria, sekä pitkän kypsytyksen tuoma sopivan kuiva tammisuus.

Jälkimaku on pitkä ja maukas, jota sopivasti kuivuva sherryisyys hallitsee. Puu tuntuu taustalla tasapainoisena vivahteena.

Odotetusti tastingin helmi. Todella hyvää, joskin hieman yllätyksetöntä iäkästä Glendronachia. Maku ei nouse aivan niin monipuliseksi kuin maistamisani vuoden 1972-tynnyreissä.

Jälleen loistavan hinta-laatusuhteen tarjonnut mielenkiintoinen ja antoisa tasting hienojen sherryviskien parissa. Kannatti käydä.

sunnuntai 20. helmikuuta 2011

Hakushu 12 yo

Vaihteeksi tarkastelussa Japanilainen viski suureen Suntory-konserniin kuuluvalta Hakushun tislaamolta.

The Hakushu Single Malt Whisky, aged 12 years, 43,5%

Tuoksu on makeahko ja raikkaan kukkainen. Miellyttävä hento savu pyörii ympärillä ja maltaisuus tuntuu taustalla hyvin pehmeänä.

Viski on maukas, suutuntumaltaan öljyinen, sekä kauniin mausteinen. Savuisuus on miellyttävän pehmeää ja makeahkoa, täydentäen mukavasti raikkaan hedelmäistä ja kukkaista runkoa. Täyteläinen ja tasapainoinen kokonaisuus.

Jälkimaku jatkuu öljyisenä, makean mausteisena, sekä kevyen savuisena. Maukasta.

Kaunis ja vivahteikas Japanilainen. Oikein hyvää, mutta hinta-laatusuhdetta ajatellessa ainakin Alkon n. 70€/pullo on vähän siinä ja siinä.. Mukava tuttavuus kuitenkin.

lauantai 19. helmikuuta 2011

Uisge & Jura


Skotlannin Jurasaaren viskit ovat herättäneet usein vahvoja tunteita, joko puolesta tai vastaan. Uisgen yhteydessä järjestetyssä tastingissa oli loistava tilaisuus maistella rinnakkain viisi tislaamon pullotetta. Sinne siis. Viskejä oli esittelemässä Whyte & Mackay'lta James Steiner, jonka johdolla tuntiin ahdettu maistelusetti olikin varsin mielenkiintoinen ja näytti havainnollisesti Juran "monet kasvot". Tislaamon tuotteista välittyikin varsin monipuolinen kuva ja tasting tarjosi varmasti jokaiselle jotain, niin erilaisia tuotteita maisteltavina oli.


Ensimmäisenä lasiin

Jura Superstition, 45%

Tuoksu on makean hedelmäinen, mutta hieman "tunkkainen". Kevyt turpeisuus

Maku on mukavan pehmeä, hedelmäisen makea ja hennon turpeinen. Suuntuntumaltaan viski on öljyinen ja täyteläinen.

Jälkimaussa esiin nousee aavistus savua. Viski kuivahtaa reipaasti ja maussa erottuu ainakin hedelmää, pähkinää, ja mausteöljyä.

Ihan hyvä ja runsaan hedelmäinen viski. makujen tasapaino ei parhaasta päästä.


Toisena lasissa

Jura 16 yo, 40%

Tuoksu on raikas, (sitrus, appelsiininkuori), hedelmäinen, (aprikoosi), pehmeä ja puhdaspiirteinen. Taustalla kevyt maltaisuus.

Maku on tasapainoinen, johon hedelmäisyys tuo sopivaa makeutta. Pehmeä suutuntuma ja maltaisuus.

Jälkimaku on tyylikäs ja "puhdas". Sitruksinen raikkaus jatkuu mukavasti.

Hyvä ja tyylikäs Jura. 40% vahvuus tekee viskistä erittäin helposti juotavan, mutta samalla suutuntuma jää hieman ohueksi. Todella positiivinen yllätys. Pidin paljon.


Seuraavana paljon kehuja kerännyt vahvan turpeinen

Jura Prophecy, 46%

Tuoksu on hedelmäinen ja pehmeän savuinen. Salmiakkia, hyvä tasapaino.

Maku on vahva ja melko terävä, sekä savuinen. Savuisuus ei kuitenkaan ole niin hallitseva kuin olisi odottanut. Kokonaisuus on hieman raa'an oloinen.

Jälkimaku on terävä, makean hedelmäinen, kevyen savuinen ja edelleen ihmeellisen "raaka".

Paljon on tämä viski siis kehuja kerännyt, mutta minulta ei pisteitä heru. Kun ei maistu niin ei maistu. Tastingin jumbosija.


Lisää "savua" lasiin:

Jura 1999 11 yo Bourbon XU, heavily peated, 55%, Single Cask, 30ppm. Boutique Barrels.

Tuoksu on runsas, vahvan savuinen ja voimakas. Nyt on tekemisen meininkiä.

Maku on raikas, sopivan vaniljainen, vahvan savuinen, sekä mukavan mausteinen. Suutuntuma on mukavan öljyinen.

Jälkimaku kuivahtaa, tuhdin turvesavun noustessa hallitsevaksi. Vahva maku säilyy pitkään.

Tuhti ja hyvä Jura. Vahvan savuisuuden ystäville kokeilemisen arvoinen tuote. Maukasta.


Viimeisenä lasissa iäkäs yksilö:

Jura 30 yo, 40%. Bottled 2010

Tuoksussa tuntuu vahva tammen vivahde, sekä iäkäs antiikkinahka. Kuivattuja hedelmiä, sekä pehmeä turpeisuus. Tyylikäs.

Maku on kaunis, täyteläisen hedelmäinen, sopivan nahkainen ja raikkaan marjainen.

Jälkimaku on upea. Runsas mustaherukkaisuus, tyylikäs tammi, sekä pehmeästi hiipuva kevyt turpeisuus. Tyylikäs ja herkullinen.

Hieno iäkäs Jura, josta löytyy paljon yhtymäkohtia vanhaan Stillman's Dram-pullotteeseen. Ajoittain puu nousi ehkä liiankin vahvana esiin. Tastingin ylivoimainen "helmi".

Mielenkiintoiset viskit, jotka tarjosivat mainion läpileikkauksen Juran tuotannosta. Positiivinen kokemus.

torstai 17. helmikuuta 2011

Uisge 2011 & Douglas Laing & Co


Uisgessa järjestettiin myös varsin mielenkiintoisia tunnin mittaisia tasting-tilaisuuksia ja torstaina paikalle oli saapunut tunnetun yksityisen pullottajan Douglas Laingin edustajana Stewart Laing. Laingille oli varattu kaksi tunnin mittaista settiä, joista jälkimmäinen vaikutti "paperilla" paremmalle sisältäen enemmän mm. iäkkäitä sherrykypsytettyjä viskejä. Vaan nyt ei pelattu varman päälle, joten "sekalaisempi" ensimmäinen kattaus oli ehdottoman varma valinta.



Ensimmäisenä lasiin

Big Peat, Islay Blended Malt Whisky, 46%

Tämä Islayn mallasviskeistä tehty sekoitus olikin tuhti ja mielenkiintoinen avaus. Port Ellenin mukanaolo muuten nuoria (7-12 vuotta) viskejä sisältävässä sekoitteessa on ovela veto, sillä siihenhän heti huomio kiinnittyy. PE:n osuus lienee kuitenkin kokonaisuudessa minimaalinen.

Tuoksu on raikas, merellinen ja vahvan savuinen, sekä hiemn suolainen.

Maku on pehmeä, runsaan savuinen ja yllättävänkin hyvin tasapainoinen. "Runko" säilyy raikkaana, joskin aavistus kumimaisuutta pyrkii esiin.

Jälkimaku on vahvapiirteinen, kuivan nuotiosavuinen ja hiipuu hiljalleen mukavan pehmeästi.

Hinta-laatusuhteeltaan ihan ok "peatmonster".


Toisena viskinä

Double Barrel, Macallan & Laphroaig, Blended Malt Whisky, 46%

Kahden täysin toisistaan poikkeavan tuotteen sekoitus kuullostaa "tuhoon tuomitulta" yritykseltä, mutta eipä lopputulos ollenkaan huono ollut.

Tuoksu on kevyehkö, sopivan makea ja hedelmäinen, sekä hennon savuinen.

Maku on pehmeä, alkuun makean hedelmäinen, savun noustessa taustalta esiin vasta hiljalleen voimistuen.

Jälkimaku jatkuu tasapainoisena, savuisuus nousee edelleen hallitsevammaksi ja makuprofiili voimistuu.

Onnistunut sekoitus, jossa Macallanin makeus sekä Laphroaigin savuisuus yhdistyvät tasapainoiseksi kokonaisuudeksi.


Laphroaig 17 yo asetti jo odotustenkin suhteen riman piirua korkeammalle ja tämä
tynnyrivahvuisena pullotettu viski ei pelkästään täyttänyt odotuksia, vaan ylitti ne reippaasti.

Laphroaig 17 yo, cask strength 48,2%. Distilled March 1993, bottled Oct 2010. Refill Hogshead, 150 bottles. DL OMC, ref 6630

Tuoksu on "puhdas", raikkaan sitruksinen, kuivahkon turvesavuinen sekä tasapainoinen.

Maku on maukkaan täyteläinen, jossa merellinen raikkaus on merkillepantavan selkeänä esillä. Savuisuus on Laphroaigeille tyypillisesti kuivahkon savuista ja voimakaan turpeista. Kokonaisuus säilyy upean puhdaspiirteisenä.

Jälkimaku on pitkä. Savuisuus pehmenee merellisen suolaisuuden pyöriessä ympärillä maun säilyttäessä vahvuutensa hienosti. Tasapainoinen ja maukas.

Erittäin hyvä tynnyri. Tämä viski nousikin itselle yhdeksi koko tapahtuman suosikeista. Hieno Laphroaig!


Viimeisenä maisteluun Sherrykypsytetty Glen Grant:

Glen Grant 20 yo, 50%. Distilled March 1990, Bottled March 2010. Sherry Butt, 362 bottles. DL OMC, ref 5971

Tämä viski joutui loistavn Laphroaigin jälkeen kovaan testiin, mutta hyvin maistui tämäkin. Sopivan iäkäs viski yhdistettynä sherrykyppsytykseen on usein varsin varma yhdistelmä.

Tuoksussa sherryä, suklaata, sekä sopivan kevyt tammen vivahde. Mintun aromit tuovat taustalle raikkautta.

Maku on täyteläinen ja pehmeä. raikas sherryisyys, voimakas profiili, sekä mukava mausteisuus luovat hyvän kokonaisuuden.

Jälkimaku on pitkähkö, kuivan sherryinen, "jouluisen" mausteinen.

Kaunis ja vahvapiirteinen, varsin tyypillinen ja hyvä sherryviski.


Kokonaisuutena mielenkiintoinen tasting ja tunti kuluikin Stewart Laingin juttuja kuunnellessa ja hyviä viskejä maistellessa liian nopeasti...

keskiviikko 16. helmikuuta 2011

Teerenpeli Single Malt 8 yo

Uisgessa lasiin osui myös kotimaisen Teerenpelin uusin, kahdeksanvuotias viski:

Teerenpeli Single Malt 8 yo, 43%.

Viski on sekoitus ex-Bourbon (n.60%), sekä ex-Sherrytynnyreistä (n.40%).

Tuoksu on raikas, maltainen ja varsin puhdaspiirteinen. Kevyt hedelmäisyys täydentää, (aprikoosi).

Maku on runsaan maltainen ja ehkä vielä kahdeksan vuoden iässä hieman raaka. Täyteläinen hedelmäisyys, taustalla pehmeä ja kevyt turpeisuus.

Jälkimaku on kevyt ja pehmeä, sekä makeahkon maltainen.

Ihan hyvä "perusmalt", itse asiassa parempaa kuin osasin odottaakaan. Kyllä tämä monta vastaavan ikäistä skottiviskiä voittaa, mutta vivahteikkuutta ja omaleimaisuutta kaipaisi lisää. No, vuodet näyttävät jatkossa mihin suuntaan kypsytys Teerenpelin tynnyreitä muuttaa. Hyvällä tiellä ollaan kuitenkin jo nyt.

maanantai 14. helmikuuta 2011

Uisgen "hyvät, pahat ja rumat" & Caperdonich 1972 37 yo

Kuten aiemmin kirjoittelinkin, järjestettiin Uisge-tapahtumaan liittyen myös viskikilpailu, jonka tulokset julistettiin itse tapahtuman avaustilaisuudessa.

Tässä Uisge 2011 viralliset tulokset, (Viskisiepon blogista kopioituina):

Single Malts; Campbeltown & Islands
  1. Jura Prophecy
  2. jaettu. Jura 1999 Bourbon XU Heavy peated / Jura 16
Single Malts; Highlands
  1. Caperdonich 1972, 37 yo (Duncan Taylor & Co.)
  2. jaettu. The Macallan 18 yo Sherry Oak / Clencadam 32 yo Sherry Cask (Douglas Laing & Co.)
Single Malts; Islay
  1. Laphroaig 18 yo
  2. Port Ellen 27 yo 6th Annual Release 2006
  3. Bruichladdich 1998 Oloroso
Single Malts; Lowlands
  1. Auchentoshan Three Woods
  2. Auchentoshan 12 yo
  3. Glenkinchie 12 yo
Scotch Blended & Blended Malts
  1. Smokey Joe (Angnus Dundee Distillers)
  2. Black Bull 12 yo (Duncan Taylor & Co.)
  3. Ballantines 17 yo
Muu maailma
  1. Jim Beam Rye
  2. jaettu. Jameson Rarest Vintage Reserve / Hakushu 12 yo
UISGE 2011 OVERALL
  1. Auchentoshan Three Woods
  2. Jura Prophecy
  3. Caperdonich 1972, 37 yo (Duncan Taylor & Co.)


Kaikkiaan kisassa oli mukana yli 60 viskiä. Onnittelut Auchentoshanille voitosta kovassa seurassa. Maukas sherryisyys ja tasaisen hyvät pisteet kaikilta tuomareilta finaalikierroksella olivat lopulta selvän voiton avaimet.

Itse osallistuin tuomarointiin Highland-viskien sarjassa, jossa mukana oli peräti 29 tuotetta. Seuraavassa muutamia huomioita, (jotka ovat siis henkilökohtaisia mielipiteitäni, ei koko tuomariston).

Highlandin kolme parasta olivat omissa papereissani täsmälleen samat kuin lopullisissa tuloksissa. Seuraavina listallani kolkuttelivat Douglas Laingin Glen Grant 20yo, Edradour Caledonia, Benriach Curiositas, jne...

Keskikastista voisin poimia esiin Glenfiddichin, jolla oli kisassa mukana peräti viisi tuotetta. Hämmästyksekseni valitsin näistä sokkomaistelussa parhaaksi "perus" 12-vuotiaan! Taakse jäivät järjestyksessä 18yo, 14yo rich oak, 21yo, sekä 15yo.

Duncan Taylor juhli Highland-sarjan voittoa upealla viskillä, mutta vastapainoksi yhtiön tuotteita löytyi myös omalta "jumbolistaltani". Arvioissani Highlandin viimeiset sijat menivät seuraaville viskeille:

Sija
24. Old Pulteney 17yo
25. jaettu. Speyburn 25yo & Glenlivat Nadurra
27. Duncan Taylor Rare Auld Glen Garioch 1991
28. Duncan Taylor NC2 Auchroisk 1999
29. Duncan Taylor NC2 Balmenach 2000

Kunkin alueen voittajista kootulla finaalikierroksella oma järjestykseni heittikin sitten häränpyllyä virallisten tulosten kanssa. Lopputulos oli kuitenkin selkeä ja oikeudenmukainen, joten en halua puuttua siihen tämän enempää. Hyvä viski kuitenkin voitti. Valitettavasti "messuhuumassa" laajempi arviointi tästä Auchentoshanista jäi tekemättä, mutta täytyy yrittää kaivaa tuote jossain vaiheessa maisteluun ja myös tänne blogiin jutun muodossa.

Highland-sarjan voittaja pyörähti lasissa tuomaroinnin jälkeen uudemman kerran ja tältä se maistui:

Caperdonich 1972 37 yo, 51,4%. Distilled 10.1972, bottled 8.2010. cask no 6735. 180 bottles. Duncan Taylor & Co.

Tuoksu on upean hedelmäinen ja raikkaan herukkainen. Pehmeä mausteöljyisyys, juuri sopiva tammen vivahde. Iäkäs, mutta kauniisti kypsynyt ja raikkautensa säilyttänyt yksilö. Tyylikäs.

Maku on suussa sulavan herkullinen. Raikas herukkaisuus - mustaherukka, herukanlehti. Trooppisia hedelmiä. Kaunis tammisuus & pehmeä, kevyt turpeisuus. Mukavan öljyinen suutuntuma.

Jälkimaku on pitkä, jossa marjaisuus jatkuu vahvana. Puu säestää mukavasti, mutta raikkaus säilyy huomatavan hyvin. Herkullinen maku säilyy kitalaessa pitkään..

Upea viski huipputynnyristä. Tyylikäs "taideteos".

sunnuntai 13. helmikuuta 2011

UISGE 2011 kuvina

UISGE 2011 on nyt takana ja mukavaa oli. Kiitokset järjestäjille! Tässä alkuun muutama kuva tapahtumasta, juttujakin on myöhemmin luvassa..