Lasissa vaihteeksi Port Elleniä:Port Ellen 24 yo, 1982/2007, 56,8%. Cask nos 2467/68, ex-Sherry Butt. The John Milroy Cask Selection.
Tuoksu on ainakin ilman vedenlisäystä vaikeasti avautuva ja hento.
Maku on täyteläinen. Mukava makeus saa seurakseen pehmeän turvesavuhunnun ja viski on varsin miellyttävä ja helposti juotava. Makeus säilyy yllättävän hallitsevana läpi juoman ja kokonaisuus poikkeaakin selvästi monien muiden Port Elleneiden tyylistä. Erikoista on, että tässä viskissä sherryn vaikutus jää hyvin vaisuksi, lukuunottamatta tuota makeutta. (Tynnyrit ovatkin varmaan olleet käytössä jo ainakin kerran tai pari ennen tämän viskin kypsytystä).
Jälkimaku ei ole pisimmästä päästä ja edelleen viskin makeus kantaa juomaa aivan loppuun saakka.
Kokonaisuus on makea ja hennon savuinen. Ei huippu, mutta ei nyt huonokaan. Port Elleniksi kuitenkin tasapaksu ja hieman persoonaton keskitien tuote.
Jos tätä ajatellaan "vain" viskinä ilman nimiä, niin hyvä viskihän tämä on. Tyypillistä "Port Ellen-makua" etsivien kannattaa kuitenkin valita joku muu tuote.
Valitettava fakta Port Ellenin kohdalla vain alkaa olemaan se, että varmuudella todella hyvistä pullotuksista joutuu tänä päivänä maksamaan jo huomattavan paljon.
Muutenkin tuntumani on, että viimevuosina Port Ellen-pullotusten laatu on heikentynyt ja markkinoilla on nyt aivan liikaa keskinkertaista diibadaabaa.
No, tislaamo on ollut suljettuna jo yli 26-vuotta, joten väkisinkin varastot alkavat tyhjenemään, eikä näinkään korkea ikä tee välttämättä enää hyvää kaikille tynnyreille.
Pääsääntöisesti omien kokemusten mukaan parhaimmat PE:t ovat aiemmin löytyneet 20 -24 ikävuosien väliltä, mutta poikkeuksiakin toki löytyy molempiin suuntiin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti